Kreikkaa on uhannut viime ajat hallitsematon maksukyvyttömyys. Euroopan unioni (EU) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat väläytelleet tukea, jolla maksukyvyttömyyttä voitaisiin lykätä.
EU ja IMF ovat vaatineet kuitenkin Kreikalta sellaisia säästöjä, jotka ovat saaneet kansan rientämään kaduille mielenosoituksiin. Kreikkalaiset eivät ymmärrä nopeasti toteutettavia leikkauksia, joilla uskotaan vuosikymmenien aikana syntyneiden velkojen hoitaantuvan.
Ilmeistä on, että Kreikka on säästöjen jälkeen ajautumassa sellaiseen ennätystaantumaan, jossa toivottomuus maan talouden kohentumismahdollisuuksista valtaa sekä Kreikan kansan, että sen valtaapitävät. EU:n taholta on esitetty 15 prosentin työvoimakustannusten alentamisvaade. Joulukuussa Kreikan tuotanto laski 2,4 prosenttia marraskuuhun verrattuna. Kreikka on matkalla vararikkoon; parhaimmassakin tapauksessa hallittuun maksukyvyttömyyteen.
keskiviikko, 15. helmikuuta 2012
tiistai, 31. tammikuuta 2012
TILINTARKASTUSMATERIAALI
Tilintarkastuksen materiaalipyyntö tilitoimistolle
HTM-tilintarkastajien Turun paikallisosasto on laatinut seuraavanlaisen tilintarkastusmateriaaliluettelon joulukuussa 2011
Ennen tarkastusta toimitettava materiaali:
1. Tasekirja
• aina kopio allekirjoitetusta tasekirjasta.
• mieluiten sähköisessä muodossa esimerkiksi Pdf
2. Päivä- ja pääkirja sähköisessä muodossa
• mieluiten Excel-muodossa
• myös muut muodot kuten Pdf
Tarkastuksessa käytettävissä oleva materiaali:
1. Tositteet
• tasekirjaan on laitettava käytetyt tositelajit ja niiden säilyttämistapa
• myös käytettyjen tositenumeroiden laittaminen on suositeltavaa. Esim. muistiotositteet tositelaji 90 numerot 1-20
2. Pöytäkirjat
• yhtiökokoukset ja hallitus
• myös asiakkaan tekemät ja säilyttämät
3. Hallintomappi
• jos on pidetty erillistä hallintomappia
4. Verotuspäätös viimeiseltä valmistuneelta verovuodelta
5. Osakasluettelo
6. Patentti- ja rekisterihallitukselta saatavat tiedot
• sopimuksen mukaan joko asiakas/tilitoimisto tai tilintarkastaja hankkii
• kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys
• rasitustodistus
• lainhuutotodistus
• yrityskiinnitystodistus
Pilvipalvelun kirjanpidot
Pilvipalvelukirjanpitoja varten olen noudattanut seuraavanlaista listausta vuodesta 2002
Tilintarkastuksessa tarvittava paperimateriaali
1. Tasekirja toimitusjohtajan ja hallituksen (vastuunalaisten) allekirjoittamana
2. Tase-erittelyt laatijoiden allekirjoittamana
3. Yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat
4. Kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys (säännöt, sopimus)
LÄHDE HTM-tilintarkastajat ry Turun paikallisosasto
HTM-tilintarkastajien Turun paikallisosasto on laatinut seuraavanlaisen tilintarkastusmateriaaliluettelon joulukuussa 2011
Ennen tarkastusta toimitettava materiaali:
1. Tasekirja
• aina kopio allekirjoitetusta tasekirjasta.
• mieluiten sähköisessä muodossa esimerkiksi Pdf
2. Päivä- ja pääkirja sähköisessä muodossa
• mieluiten Excel-muodossa
• myös muut muodot kuten Pdf
Tarkastuksessa käytettävissä oleva materiaali:
1. Tositteet
• tasekirjaan on laitettava käytetyt tositelajit ja niiden säilyttämistapa
• myös käytettyjen tositenumeroiden laittaminen on suositeltavaa. Esim. muistiotositteet tositelaji 90 numerot 1-20
2. Pöytäkirjat
• yhtiökokoukset ja hallitus
• myös asiakkaan tekemät ja säilyttämät
3. Hallintomappi
• jos on pidetty erillistä hallintomappia
4. Verotuspäätös viimeiseltä valmistuneelta verovuodelta
5. Osakasluettelo
6. Patentti- ja rekisterihallitukselta saatavat tiedot
• sopimuksen mukaan joko asiakas/tilitoimisto tai tilintarkastaja hankkii
• kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys
• rasitustodistus
• lainhuutotodistus
• yrityskiinnitystodistus
Pilvipalvelun kirjanpidot
Pilvipalvelukirjanpitoja varten olen noudattanut seuraavanlaista listausta vuodesta 2002
Tilintarkastuksessa tarvittava paperimateriaali
1. Tasekirja toimitusjohtajan ja hallituksen (vastuunalaisten) allekirjoittamana
2. Tase-erittelyt laatijoiden allekirjoittamana
3. Yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat
4. Kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys (säännöt, sopimus)
LÄHDE HTM-tilintarkastajat ry Turun paikallisosasto
maanantai, 16. tammikuuta 2012
YHTEISÖJEN VEROMUUTOKSET 2012
Eduskunta hyväksyi joulun alla vuoden 2012 talousarvioesityksen ja sen myötä myös tämän vuoden alusta voimaan tulevat veromuutokset. Nyt kannattaa käydä läpi yrityksen osingonjakomahdollisuudet ja arvioida mahdollisten lisäosinkojen kannattavuus.
Nykyinen osinkoverotus on kiristynyt siis 1.1.2012 alkaen. Pääomatulovero on noussut 30 %:iin ja 50.000 euron ylittäviltä tuloilta 32 %:iin. Lisäksi osinkojen verovapaa maksimiosuus laskee 60.000 euroon. Yhtiöiden verokanta on alentunut 24,5 %:iin.
Hallitusohjelmaan on otettu kaksi mielenkiintoista yhteisöjen verotusta koskevaa seikkaa:
1. hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessaan.
2. hallituksen tavoitteena on pankkiveron EU-tasoinen ratkaisu, mutta jos siihen ei päästä, vero toteutetaan kansallisesti. Pankkiveron toteuttamismuotoa ei esitetä eikä myöskään sitä, ketkä olisivat veron välittömiä tai lopullisia maksajia. Näin ollen pankkiverolta näyttäisi vielä puuttuvan punainen lanka!
EU-komissio esittää, että unionin maissa pankkien ja muiden rahoituslaitosten välisistä osake- ja joukkovelkakirjakaupoista perittäisiin 0,1 prosentin vero. Johdannaiskaupoissa vero olisi 0,01 prosenttia. Vero tulisi voimaan vuoden 2014 alussa.
LÄHDE Kirsi Adamsson: www.linkedin.com
Nykyinen osinkoverotus on kiristynyt siis 1.1.2012 alkaen. Pääomatulovero on noussut 30 %:iin ja 50.000 euron ylittäviltä tuloilta 32 %:iin. Lisäksi osinkojen verovapaa maksimiosuus laskee 60.000 euroon. Yhtiöiden verokanta on alentunut 24,5 %:iin.
Hallitusohjelmaan on otettu kaksi mielenkiintoista yhteisöjen verotusta koskevaa seikkaa:
1. hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessaan.
2. hallituksen tavoitteena on pankkiveron EU-tasoinen ratkaisu, mutta jos siihen ei päästä, vero toteutetaan kansallisesti. Pankkiveron toteuttamismuotoa ei esitetä eikä myöskään sitä, ketkä olisivat veron välittömiä tai lopullisia maksajia. Näin ollen pankkiverolta näyttäisi vielä puuttuvan punainen lanka!
EU-komissio esittää, että unionin maissa pankkien ja muiden rahoituslaitosten välisistä osake- ja joukkovelkakirjakaupoista perittäisiin 0,1 prosentin vero. Johdannaiskaupoissa vero olisi 0,01 prosenttia. Vero tulisi voimaan vuoden 2014 alussa.
LÄHDE Kirsi Adamsson: www.linkedin.com
sunnuntai, 1. tammikuuta 2012
MAALLIKKOTILINTARKASTUS HAUDATTU
Maallikkotilintarkastukselle on Suomessa jätetty jäähyväiset. Maallikkotilintarkastajaa ei voida enää käyttää kirjanpitolain säätämän kirjanpidon tarkastukseen. Tilintarkastuksesta voivat huolehtia enää ainoastaan KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastajat. Käsite tilintarkastaja siis on uskottu ainoastaan ammattitutkinnosta selviytyneille. Tarkastelen asiaa kahdelta näkökulmalta: yrityksen ja tilintarkastajan vinkkelistä.
Yrityksen on nyt huolehdittava, että sen kaupparekisterissä ei vastedes ole maallikkotilintarkastajan nimeä. Kaupparekisteriote on tärkeä tiedonsaantilähde yhteisön ulkoisen rahoituksen toimijoille. Rahoittajan kiinnostus kohdistuu kaupparekisteritiedoista ilmenevään tilintarkastajan nimeen. Samoin tavarantoimittajat ovat kiinnostuneita siitä, ketkä tulevat vahvistamaan asiakkaan tilinpäätöstiedot. Maallikkotilintarkastajan nimen löytyminen vaikka pelkästään varatilintarkastajan kohdalta voi tästä lähtien suoraan nostaa lainan hintaa. Rahoittaja tulkitsee, ettei yhteisö haluakaan hoitaa asioitaan, lukiessaan edelleen maallikkotilintarkastajan nimen kaupparekisteriotteessa.
Tilintarkastajan työnkuvan tutkiskelu on paikallaan tilintarkastusvelvollisuudesta vapautettujen alle 200 000 euron liikevaihtoisten toimeksiantajien kohdalla. Tilintarkastajan on syytä puntaroida, miksi tilintarkastuksesta vapautettu yhteisö sittenkin on halunnut hänen palvelujaan käyttää. Vapaaehtoisesti tilintarkastajan valitseva yhteisö haluaakin ilmeisesti konsultoivaa ja asiakkaan suuntaan kommunikoivaa tilintarkastusotetta (Paasovaara - Konttila 2011, 63). Ilmeistä on, että tilintarkastuksesta vapaaehtoisesti maksava haluaa siitä myös hyötyä.
LÄHDE Paasovaara Marko – Konttila Jenny (2011) Maallikkotilintarkastuksen siirtymäsäännökset umpeutuvat – mikä muuttuu?, Tilintarkastus 2011:6, 61–63
Yrityksen on nyt huolehdittava, että sen kaupparekisterissä ei vastedes ole maallikkotilintarkastajan nimeä. Kaupparekisteriote on tärkeä tiedonsaantilähde yhteisön ulkoisen rahoituksen toimijoille. Rahoittajan kiinnostus kohdistuu kaupparekisteritiedoista ilmenevään tilintarkastajan nimeen. Samoin tavarantoimittajat ovat kiinnostuneita siitä, ketkä tulevat vahvistamaan asiakkaan tilinpäätöstiedot. Maallikkotilintarkastajan nimen löytyminen vaikka pelkästään varatilintarkastajan kohdalta voi tästä lähtien suoraan nostaa lainan hintaa. Rahoittaja tulkitsee, ettei yhteisö haluakaan hoitaa asioitaan, lukiessaan edelleen maallikkotilintarkastajan nimen kaupparekisteriotteessa.
Tilintarkastajan työnkuvan tutkiskelu on paikallaan tilintarkastusvelvollisuudesta vapautettujen alle 200 000 euron liikevaihtoisten toimeksiantajien kohdalla. Tilintarkastajan on syytä puntaroida, miksi tilintarkastuksesta vapautettu yhteisö sittenkin on halunnut hänen palvelujaan käyttää. Vapaaehtoisesti tilintarkastajan valitseva yhteisö haluaakin ilmeisesti konsultoivaa ja asiakkaan suuntaan kommunikoivaa tilintarkastusotetta (Paasovaara - Konttila 2011, 63). Ilmeistä on, että tilintarkastuksesta vapaaehtoisesti maksava haluaa siitä myös hyötyä.
LÄHDE Paasovaara Marko – Konttila Jenny (2011) Maallikkotilintarkastuksen siirtymäsäännökset umpeutuvat – mikä muuttuu?, Tilintarkastus 2011:6, 61–63
perjantai, 16. joulukuuta 2011
TILINTARKASTUSKERTOMUKSEN MUODOSTA
Tilintarkastuskertomusten pääjakona voidaan tilintarkastuslain mukaan pitää 1) vakiomuotoista ja 2) mukautettua kertomusta. Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus kertoo siitä, antaako tilinpäätös tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Mukautetut tilintarkastuskertomukset jakautuvat kahteen tyyppiin :
1. Lausuntoon vaikuttamattomat seikat
2. Lausuntoon vaikuttavat seikat
Lausuntoon vaikuttamattomat seikat jakautuvat neljään kertomuksissa käytettyyn otsikointiin
1. Tiettyjä seikkoja painottavat lisätiedot(, joilla viitataan tilinpäätöksessä asianmukaisesti esitettyyn seikkaan)
2. Muita seikkoja koskevat lisätiedot(, joilla viitataan tilinpäätöksessä selvittelemättömään seikkaan)
3. (kansalliset) Huomautukset
4. (tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat) Muut seikat.
Tilintarkastajan antaman tilintarkastuskertomukseen sisältyvän lausunnon mukauttaminen (= siis edellä Lausuntoon vaikuttavat seikat) jakautuu kolmeen tyyppiin:
1. Ehdollinen (=varauman sisältävä) lausunto
2. Kielteinen lausunto
3. Lausunnon antamatta jättäminen.
LÄHDE: Prepula Eero, Mukautetut tilintarkastuskertomukset ja Vihreä kirja, Luentomateriaali HTM-tilintarkastajat ry Turun paikallisosasto 7.11.2011
Mukautetut tilintarkastuskertomukset jakautuvat kahteen tyyppiin :
1. Lausuntoon vaikuttamattomat seikat
2. Lausuntoon vaikuttavat seikat
Lausuntoon vaikuttamattomat seikat jakautuvat neljään kertomuksissa käytettyyn otsikointiin
1. Tiettyjä seikkoja painottavat lisätiedot(, joilla viitataan tilinpäätöksessä asianmukaisesti esitettyyn seikkaan)
2. Muita seikkoja koskevat lisätiedot(, joilla viitataan tilinpäätöksessä selvittelemättömään seikkaan)
3. (kansalliset) Huomautukset
4. (tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat) Muut seikat.
Tilintarkastajan antaman tilintarkastuskertomukseen sisältyvän lausunnon mukauttaminen (= siis edellä Lausuntoon vaikuttavat seikat) jakautuu kolmeen tyyppiin:
1. Ehdollinen (=varauman sisältävä) lausunto
2. Kielteinen lausunto
3. Lausunnon antamatta jättäminen.
LÄHDE: Prepula Eero, Mukautetut tilintarkastuskertomukset ja Vihreä kirja, Luentomateriaali HTM-tilintarkastajat ry Turun paikallisosasto 7.11.2011
keskiviikko, 30. marraskuuta 2011
YHDISTYKSEN HALLINNON TARKASTUS
Tilintarkastukseen kuuluu yhtiökokouksen päätösten toimeenpanon tarkastaminen. Yhdistyksissä tällaisia yhdistyksen kokouksen tekemiä päätöksiä ovat budjettien ja toimintasuunnitelmien hyväksyminen. Harvassa yhdistyksen tarkastuskertomuksessa on otettu kantaa tällaisen päätöksen toimeenpanoon, vaikka yhdistyksen jäsenet voivat sitä perustellusti odottaa.
Yhdistyksen hallinnollisesta toiminnasta laaditaan kokouspöytäkirjoja sen kokouksista ja sen hallituksen kokouksista. Pöytäkirjoista yhdistyksen jäsenet saavat vaatiessaan nähtäväkseen vain yhdistyksen kokouspöytäkirjat. Hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat rajatut hallituksen jäsenten ja tilin- ja toiminnantarkastajien käyttöön. Kun yhdistysten toiminta ei ole useinkaan taloudellista, jota olisi osakeyhtiön tavoin arvioitavissa tasekirjasta, kuten osakeyhtiössä on mahdollista, yhdistyksen hallinnon tarkastus on mielestäni keskeisempää kuin taseen arviointi.
Jotta yhdistyksen tilin- tai toiminnantarkastus palvelisi jäsenkunnan tarpeita, tulisi tarkastajan arvioida yhdistyksen vaikuttavuutta yhdistyksen tarkoituksesta käsin. Tällöin tarkastajan kuitenkin tulisi huomioida, että yhdistyksiin liittyy pienyrityksiä suurempi väärinkäytösriski. Hallinnon tarkastuksessa tulee tehdä havaintoja näin ollen myös väärinkäytöksiä vihjaavista viitteistä.
LÄHDE: Yhdistyslaki ja säätiölaki (1989) Valtion painatuskeskus, Helsinki
Yhdistyksen hallinnollisesta toiminnasta laaditaan kokouspöytäkirjoja sen kokouksista ja sen hallituksen kokouksista. Pöytäkirjoista yhdistyksen jäsenet saavat vaatiessaan nähtäväkseen vain yhdistyksen kokouspöytäkirjat. Hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat rajatut hallituksen jäsenten ja tilin- ja toiminnantarkastajien käyttöön. Kun yhdistysten toiminta ei ole useinkaan taloudellista, jota olisi osakeyhtiön tavoin arvioitavissa tasekirjasta, kuten osakeyhtiössä on mahdollista, yhdistyksen hallinnon tarkastus on mielestäni keskeisempää kuin taseen arviointi.
Jotta yhdistyksen tilin- tai toiminnantarkastus palvelisi jäsenkunnan tarpeita, tulisi tarkastajan arvioida yhdistyksen vaikuttavuutta yhdistyksen tarkoituksesta käsin. Tällöin tarkastajan kuitenkin tulisi huomioida, että yhdistyksiin liittyy pienyrityksiä suurempi väärinkäytösriski. Hallinnon tarkastuksessa tulee tehdä havaintoja näin ollen myös väärinkäytöksiä vihjaavista viitteistä.
LÄHDE: Yhdistyslaki ja säätiölaki (1989) Valtion painatuskeskus, Helsinki
keskiviikko, 16. marraskuuta 2011
TILINTARKASTUKSEN VALVONTA
Suomalaisten tilintarkastajien valvonta on nyt kolmissa käsissä. Sitä tekevät Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA), kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat (TIVAt) ja julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunta (JHTT-lautakunta).
Näiden päätöksistä voi valittaa 1) kauppakamarijärjestöjen päätöksistä Valaan ja 2) JHTT-lautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen. Näiden päätöksistä on mahdollisuus valittaa KHOeen.
Tilintarkastajajärjestelmän uudistuksen yhteydessä kaavaillaan, että tilintarkastuksen valvonta tulisi keskittymään ensiasteisesti valtion virkamiesten viranomaistoiminnaksi. Pyrkimyksenä, on että valvonta varmistettaisiin tilintarkastajakunnasta mahdollisimman riippumattomaksi. Tällöin valitustie tapahtuisi samaa polkua kuin nykyinen JHTT-lautakunnan päätöksistä valittaminen. Itsessään JHTT-lautakunta lopetettaisiin samoin kuin TILA ja TIVAt ja nämä kaikki kolme korvattaisiin uudella valtionhallintoon alistetulla organisaatiolla.
Näiden päätöksistä voi valittaa 1) kauppakamarijärjestöjen päätöksistä Valaan ja 2) JHTT-lautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen. Näiden päätöksistä on mahdollisuus valittaa KHOeen.
Tilintarkastajajärjestelmän uudistuksen yhteydessä kaavaillaan, että tilintarkastuksen valvonta tulisi keskittymään ensiasteisesti valtion virkamiesten viranomaistoiminnaksi. Pyrkimyksenä, on että valvonta varmistettaisiin tilintarkastajakunnasta mahdollisimman riippumattomaksi. Tällöin valitustie tapahtuisi samaa polkua kuin nykyinen JHTT-lautakunnan päätöksistä valittaminen. Itsessään JHTT-lautakunta lopetettaisiin samoin kuin TILA ja TIVAt ja nämä kaikki kolme korvattaisiin uudella valtionhallintoon alistetulla organisaatiolla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)