perjantai 11. syyskuuta 2020

TOIMINNAN JATKUVUUS JA KORONA-AIKAKAUSI

 

Korona-aikakaudella tilintarkastajan tulee arvioida tilintarkastettavan toiminnan jatkuvuutta samoin periaattein kuin koronaa edeltävinä aikoina. Tilintarkastaja ei voi ajatella, että hän voi välttää tilintarkastuskertomuksen mukauttamisen vetoamalla siihen, että ”nythän on koronavuosi”. Hän ei ole velvollinen lieventämään sanamuotoja sen perusteella, että mukautettu kertomus pahentaisi yrityksen tilannetta entisestään. Riippumaton ja oikeanlainen raportointi on sekä tilintarkastajan oman oikeusturvan mukaista että oikeudenmukaista tilintarkastuksen sidosryhmien näkökulmasta.

On tarpeen harkita myös tilintarkastuksen riskiarviomenettelyjen päivittämistä. Miten hankitaan riittävä tilintarkastusnäyttö, jos asiakaskäynnin toteuttamisessa on vaikeuksia? Mikä on mahdollisuus saada ulkopuolisia vahvistuksia ja mikä on niiden merkitys tilintarkastustyön kokonaisuudessa?

Moni tilintarkastaja on siirtynyt toimimaan enenevässä määrin kotoaan käsin. Tilintarkastusnäytön riittäväksi saamiseksi keksitään uudenlaisia menetelmiä. Sähköisen taloushallinnon järjestelmien hyödyntäminen tarkastustyössä on saanut uudenlaisen aseman.

torstai 3. syyskuuta 2020

ONKO TILINTARKASTUS PAKOLLISTA?

 

Tilintarkastaja on valittava yhteisössä, jossa päättyneellä tai sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella (tai molemmilla) on täyttynyt vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:

  • taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
  • liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
  • palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

On esitetty arvioita, että Suomessa 4 000 yhteisöä[1] laiminlyö vuosittain edellä kuvatun velvollisuuden. Vuosittain tehdään noin 118 000 lakisääteistä tilintarkastusta. Seuraamuksia tilintarkastuksen laiminlyönnistä on raportoitu ani harvoin. Voidaankin esittää otsikossa esitetty kysymys.



[1] On esitetty myös epäluotettavammalta tuntuva arvio, että laiminlyöntitapauksia olisi vain 3 000.