perjantai 16. elokuuta 2019

OSAKEYHTIÖN PÄÄOMAVAATIMUKSEN POISTO


Vaatimus 2.500 euron alkupääomasta on poistunut osakeyhtiöiden perustamisesta. Lakimuutoksen tavoitteena on oikeusministeriön mukaan kannustaa ihmisiä yritysten perustamiseen.
Asiantuntijat ovat lain valmistelun yhteydessä arvioineet, että pääomavaatimuksen poisto voi lisätä talousrikollisuutta. Eräät asiantuntijat ovat myös arvioineet, ettei uudistuksella ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Muutos voi lisätä peiteyhtiöiden perustamista. Niitä käytetään talousrikoksiin esimerkiksi maksamalla niiden kautta verottomia palkkoja.
Sikäli uudistus voi vaikuttaa osakeyhtiön perustamiseen, että useissa yrityksissä ei nykyaikoina tarvita alkuvaiheessa pääomia, vaan työvälineiksi riittävät alussa pelkät tietokoneet.

 

 

 
LÄHDE: Lindholm Petter (2019) Lakimuutos toi lisää osakeyhtiöitä, Turun Sanomat 194, 7

torstai 1. elokuuta 2019

HILJAINEN TIETO JA HYVÄ TILINTARKASTUSTAPA


Tilintarkastajilla on hyvästä tilintarkastustavasta käsityksiä, jotka eivät sisälly lainsäädäntöön eivätkä tilintarkastuksen teorialähteisiin. Lainsäädäntö ja alan ammattilähteet määrittelevät hyvää tilintarkastustapaa, mutta sen lisäksi tilintarkastuksen kentällä on olemassa hiljaista tietoa tilintarkastustyöstä. luottamuksen punnitseminen, uskottavuuden osoittaminen ja vastuun kantaminen ovat tilintarkastustyön perusulottuvuuksia.

Luottamus kuvaa tilintarkastajan suhdetta tarkastuskohteeseen, uskottavuus suhdetta ulkopuolisiin ja vastuu suhdetta omaan työhön. Näiden välille etsitään tasapaino, jossa kaikkiin liittyvät ehdot täyttyvät; asiakkaaseen voidaan luottaa; sidosryhmien uskottavuus säilyy ja omatunto pysyy rauhallisena vastuun kantamisella.

Tämä on yksi tulkinta siitä, miten tilintarkastajat työnsä kokevat. Tulkinta on syntynyt ammattitilintarkastajien kanssa käytyjen keskustelujen ja tilintarkastuksen teoriaan perehtymisen kautta. Muitakin tulkintoja hyvästä tilintarkastustavasta on olemassa; itse asiassa jokaisella ammattitilintarkastajalla on oma hiljainen tietonsa siitä, mitä hyvä tilintarkastustapa on.

LÄHDE: Virtanen Aila (2003) Luottamus, uskottavuus ja vastuu, Tilintarkastus Revision 2, 29–32.