TALOYHTIÖN TILINTARKASTAJAN KELPOISUUSVAATIMUKSET

 

Tilintarkastaja on yhtiön osakkaiden valitsema ja vastuullisesti tehty tilintarkastus on osakkaiden turva. Taloyhtiön tilintarkastajalla tulee olla tietyt yleiset kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset. Vajaavaltainen, kuten alaikäinen tai muutoin holhouksenalainen, ei voi toimia tilintarkastajana. Tilintarkastajaksi voi voida myöskään valita konkurssissa olevaa henkilöä tai tilintarkastusyhteisöä.

Tilintarkastaja ei saa olla myöskään esteellinen hoitamaan tehtäväänsä. Esteellisyyssäännösten perustella tilintarkastajana ei voi olla yhtiön hallituksen jäsen tai tämän avo- tai aviopuoliso tai lähisukulainen. Tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen.

 

Asunto-osakeyhtiölaissa on maininnat tilintarkastajan kelpoisuudesta, joihin on syytä perehtyä ennen tilintarkastajan valintaa. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä tilintarkastajien lukumäärästä ja pätevyydestä.

RISKIEN PALJASTAMINEN TILINTARKASTUKSESSA

 Tilintarkastusriskeillä tarkoitetaan toimintariskiä (toimintojen luonteesta johtuvaan riskiin), kontrolliriskiä (sisäisen tarkkailun tai tarkastuksen pettämisestä) riski ja havaitsemisriskiä (tilintarkastaja ei havaitse virhettä tai väärinkäytöstä). Riskianalyysia pidetään tärkeänä tilintarkastuksen suunnittelun kannalta.

Tilintarkastajien tehtäviin ollaan haluamassa lisäystä tilintarkastusriskien analysoinnin ohella yrityksen riskien arvioinnin kohdalla, joka on tähän asti ollut lähinnä yrityksen johdon tehtävä osana normaalia tilinpäätösraportointia. Saksassa ulkopuolisen tilintarkastajan on toimitettava hallintoneuvostolle laaja kertomus. Tällainen kertomus ei ole yleisesti saatavilla, ja siinä tehdään tilintarkastuskertomusta yksityiskohtaisempi yhteenveto tilintarkastuksen olennaisista havainnoista, yrityksen toiminnan jatkuvuudesta (going concern assumption) ja siihen liittyvistä seurantajärjestelmistä, tulevasta kehityksestä ja yritykseen kohdistuvista riskeistä, esille tulleista sääntöjenvastaisuuksista, käytetyistä kirjanpitomenetelmistä ja mahdollisista ”silmänpalvontaliiketoimista”.

Saksalaisen perinteen pohjalta on ajateltu kansainvälisiinkin ohjeisiin tilintarkastuksen laajennusta. Jatkossa tilintarkastajien tulisi siis kertoa jotakin tilintarkastusraportoinnissa yrityksenkin riskeistä.

LÄHDE
KHT-yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Pellisen haastattelu Aamulehdessä 1.7.2011
Satopää Rauno (2002) Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa – odotukset, sääntely, käytäntö, Lisensiaatin tutkimus, Turun kauppakorkeakoulu, Pori