Veroviranomaiset voivat merkittävästi tällä hetkellä hyödyntää suomalaista tilintarkastusinstituutiota tutkiessaan, mitkä yritykset hoitavat asiansa verottajaan päin ja mitkä eivät. Kun maamme hallitus on selvittänyt keinoja valjastaa tilintarkastusta verottajan apulaiseksi, mielestäni ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota nykykäytäntöön.Suomalaisen tilintarkastusjärjestelmän erikoisuuksiin on kuuluunut kaikkien yhtiöiden - niin suurten kuin pientenkin - tilintarkastusvelvollisuus.
Verottajalla on ollut oikeus saada kaikki tilintarkastuskertomukset viran puolesta käsiinsä. Hyödyntämällä tätä vuosia käytössä ollutta mahdollisuutta verottaja voi suorittaa tehokkaan seulonnan siitä, missä harmaa talous piilee. Yritykset on vaivattomasti jaettavissa kahteen ryhmään:1) Auktorisoituja tilintarkastajia käyttävät,2) Lainvastaisesti tilintarkastukseen suhtautuvat.Kun otetaan huomioon nykyinen auktorisoitujen tilintarkastajien laadunvalvonta, ei verottajan kannata iskeä heidän tarkastamiinsa yrityksiin kuin poikkeustapauksissa. Toisaalta niissä yhtiöissä, jotka suhtautuvat lainvastaisesti tilintarkastukseen, on merkittävällä todennäköisyydellä puutteita myös veronmaksuasioissa. Näiden joukossa ovat luonnollisesti myös yritykset, jotka eivät ole liittäneet tilinpäätöksiään eivätkä tilintarkastuskertomuksiaan veroilmoituksiin tai kokonaan laiminlyöneet ilmoitusvelvollisuuden.Kun tiedämme, että veroviranomaisten ja tilintarkastajien välinen työnjako ei ole Ruotsissa onnistunut kitkattomasti, mikä tarve meidän on tässä asiassa omaksua siellä tehtyjä virheitä. Nyt ei aivan pienillä yhtiöillä ole enää tilintarkastusvelvollisuutta. Suomalaisella tilintarkastuksella on edessään nyt runsaasti haasteita yrityksissä, kun kirjanpitoa ollaan virittämässä EU-sointuun. Prosessin läpivienti edellyttää, ettei tilintarkastusinstituutiota valtion toissijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjata harhaan.
Rauno Satopää, KHT , Turku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti