Tilintarkastukseen Suomessa on esitetty jälleen uudistuksia. Professori Edward Anderssonin malli lähtee tilintarkastusalan perustutkinnosta, joka olisi EU-direktiivien vaatimuksia vastaava. Yhteisen perustutkinnon jälkeen tilintarkastaja voisi valita erikoistumisväylät JHTT-pätevyyteen ja KHT-pätevyyteen. Perustutkinnon selvittänyttä ammattilaista kutsuttaisiin hyväksytyn tai auktorisoidun tilintarkastajan nimikkeellä. Kaikkien tilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta keskitetään jatkossa yhdelle toimielimelle. Anderssonin selvitysraportti jätettiin 13.1.2010 ministeri Sinnemäelle.
Käsitteellä toiminnantarkastaja tarkoitetaan niitä tarkastajia, jotka eivät ole hyväksyttyjä tilintarkastajia. Tällaisia tulee toimimaan heinäkuun 2010 alusta lähtien asunto-osakeyhtiössä. Toiminnantarkastaja tulee vähitellen korvaamaan puhekielen (epävirallisen) käsitteen maallikkotilintarkastaja.
Mielestäni perustutkinnon ja erikoistumisväylän tulee jättää parin vuoden kokemuksen kartuttamisvaihe. KHT-pätevyys johtanee jatkossakin oikeuteen tilintarkastaa rahoituslaitoksen tai vastaavaa merkitystä edustavia yhteisöjä. Ilmeisesti erikoistumistentin tehtävät tulisi muotoilla erikoistumista tukevalla tavalla. Myös työkokemuksen tulisi palvella erikoistumisväylää. Kahden vuoden valmisteluaika vasta tuottaa käsitykseni mukaan yhteiskuntamme tarpeisiin riittävän taidon erikoistuneeseen tilintarkastukseen. Toiminnantarkastaja-järjestelmä tarvitaan etenkin suomalaisen yhdistysten tarkastusperinteen jatkuvuuden turvaamiseksi.
LÄHDE
Sviili Tarja (2009) Tilintarkastajille yhteinen perustutkinto ja valvoja, Tilintarkastus-Revision 6/09
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti