Tilintarkastajan toiminta voi johtaa rikosvastuuseen.
Rikoslaissa 19.12.1889/39, 30:10 a:ssa säädetään: ”Joka rikkoo tilintarkastuslain (459/2007) 15 §:n säännöstä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tilintarkastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Tilintarkastajan toiminta huipentuu tilintarkastuskertomuksen laatimiseen. Mikäli kertomus on laadittu totuuden vastaisesti, puutteellisin tiedoin tai se on puutteellinen (ei lausuttu kaikista asioista, joista olisi pitänyt lausua), tilannetta voidaan tulkita tilintarkastusrikoksena. Tilintarkastusrikos voi siis toteutua kertomuksen antamatta jättämiselläkin. Toisaalta tilintarkastajan tehtäviin ei kuulu tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen laatiminen, joten mikäli tilinpäätöstä ei ole laadittu, ei tilintarkastaja voi syyllistyä tilintarkastusrikokseen jättäessään kertomuksen antamatta.
Tilintarkastusrikos edellyttää aina tahallisuutta. Tuottamuksellinen teko ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Vähäiseen rikkomukseen voi tulla sovellettavaksi Tilintarkastuslain 52.1 § tilintarkastusrikkomuksesta. Tilintarkastusrikkomuksessa on kysymys tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Rangaistuksena tilintarkastusrikkomuksesta sovelletaan sakkosanktiota.
Tilintarkastusrikkomusta vakavampi rikkomus on aina osakeyhtiörikos tai petos. Tilintarkastajan harhaanjohtava lausuma voi johtaa tuomioon myös mainituista rikkeistä.
LÄHDE Satopää Rauno: Hyvä tilintarkastustapa pienyrityksissä, Tilintarkastus Revision 2/2003
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti