KHT Hilkka Ahjos on selvitellyt millaisin kriteerein tilintarkastuksen tilaaja (yrittäjä) voi todeta pulittamastaan palvelusta olevan hyötyä?
Kriteereiksi hän on eritellyt viisi vaatimusfaktoria:
Hyödyn tulee sopia johonkin yrityksen menestymistä selittävään teoriaan. Tilintarkastuksen siis tulisi kohentaa yrityksen menestymismahdollisuuksia.
Hyöty pitää voida eksplikoida eli se tulisi olla sanallisesti ilmaistavissa tai selitettävissä.
Hyöty pitäisi olla kokemus, jonka kaikki päätöksentekijät tunnustavat kokeneensa.
Päätöksentekijä ja/tai tilintarkastaja voivat toiminnallaan vaikuttaa hyötyyn.
Hyödyn on perustuttava tilintarkastuksen todelliseen luonteeseen eikä käytetyn tilintarkastajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Tilintarkastajan ja yrittäjän suhteelle on tyypillistä, että
• tilintarkastajan on usein käytettävä aikaa perusasioiden selvittämiseen, valvontaan ja neuvontaan,
• yrittäjä tarvitsee tilintarkastajan neuvoja hoitaessaan veroasioitaan,
• yrittäjällä on tarve käyttää tilintarkastajaa laskentatoimen ja oikeudellisten asioiden asiantuntijana,
• tilintarkastajan konsultointi korostuu valvontaroolin kustannuksella ja
• tilintarkastajalle kuuluva omistajan luottamusmiesrooli korostuu.
Edellä olevasta luettelosta voidaan poimia tilintarkastuksen hyötypotentiaalia aineistoksi Ahjoksen erittelemien vaatimusfaktoreiden testaamiseksi.
LÄHDE: Ahjos Hilkka: Tilintarkastuksen hyöty pk-yritykselle yrityksen päätöksentekijän näkökulmasta, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 2010
4 kommenttia:
Tavaksi kun on tullut...
Mielenkiintoista tekstiä. Vaikka lähtökohta akateeminen, kirjoittaja sovelsi sitä todelliseen, tilintarkastajan elämään. Klassista odotuskuiluahan tässä loppujen lopuksi käsiteltiin ja annettiin viitekehys sille, miten me voisimme siitä hallita ...
Tässä jo puhutaan minusta markkinoinnin termein, ei enää tilitarkastuksen perinteisin termein. Palvelu, tuote, segmentointi, asiakaslähtöisyys, jne. Kaikki termejä joita ei ole kuultu - uskallanko väittää koskaan - HTM-yhdistyksemme laatukoulutusohjelman puitteissa! "Siellä puhutaan vain verotuksesta...".
Olisko syytä - tarvetta varmasti olisi - ottaa tämäkin lähestymissuunta tilintarkastukseen esille. Pula hyvistä aiheista on minusta silminpistävä tällä hetkellä.
Työmme laadun varmistamisesta on tässäkin kyse - aivan kuten vastaaminen oikein noihin 25:een kysymyssivuun ISA:sta kun laatutarkastaja on matkassa.
Laaduntarkastuksissa muistan käytetyn 47 sivua. Kesäkuun alusta laaduntarkastusprosessiin on tulossa uusi ohjelmisto ja uudet lomakkeet. Niitä ei ole vielä julkaistu.
HTM-yhdistyksen koulutusohjelmassa näkökulma on pragmaattinen, toisin sanoen koulutusaiheiksi on otettu sellaisia teemoja, jotka tilintarkastaja mahdollisesti voisi rahastaa asiakaskonsultoinnissa.
Ehkä olen jo kirjoituksesi aiheesta sivussa mutta - esiinnymmekö me tilintarkastajat putkimiehinä joita koulutetaan myymään ohessa sähkömiehen palveluja kun tilaaja on putkimiestä paikalle kutsunut...
Ehkä herääminen reaalimaailmaan on tapahtumassa kun katsoo uudempaa HTM-yhdistyksen koulutustarjontaa.
HTM-yhdistyksen puheenjohtajan erottaminen näyttää johtaneen yhdistyksen toiminnan pysähtyneisyyteen. Odotetaan uutta hallitusta, eikä toimintaa ole koulutustoimintaa lukuunottamtta jäsenistölle.
Vai ovatko budjettirahat menneet entisen toiminnanjohtajan nostaman haasteen aiheuttmiin selvittelykuluihin?
Lähetä kommentti