SUOMEN TALOUDEN SUUNTA

Suomen talous on kasvanut nopeasti jo yli vuoden ajan. Silti tuotannon taso on selvästi taantumaa edeltänyttä pienempi, eikä ero ole umpeutumassa tänä vuonna. Maamme talouden tila on edelleen taantumaa edeltävää aikaa huonompi.
Tuotannon voimakas elpyminen lähti käyntiin kesällä 2010. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa kuluvana vuonna lähes 4 prosenttia. Kasvulukua suurentaa viime vuoden poikkeuksellisen voimakkaasta tuotannon kasvusta aiheutuva suuri kasvuperintö. Tänä vuonna inflaatio on nopeutumassa 3,5 prosenttiin, jonka jälkeen kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan kahden prosentin tuntumaan.

Suomi velkaantuu 6-8 mrd euroa vuodessa.

Valtionvelka oli kesäkuun lopussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeisinä ennätysvuosina. Se on saavuttamassa 100 mrd. euron rajapyykin vuonna 2013, jolloin se on 48 % suhteessa BKT:hen. Paineet julkisen talouden tasapainottamiseen ovat kasvamassa väestön ikääntymisen johdosta.

Vaihtoehtoja julkisen talouden hoitamisessa on kaksi:
• Jätetään maksamatta niitä eläkkeitä, joita kansalaiset uskovat ja odottavat saavansa.
• Siirretään vastuu tuleville sukupolville.

Euroopan talousongelmien hoito ja USA:n velkakattoratkaisu ovat olennaisia seikkoja valittaessa Suomen julkisen talouden hoitovaihtoehtoja. USA:n velkaongelmat eivät lyhyellä tähtäyksellä juuri ravistele Suomen taloutta. Sen sijaan varsinkin euromaiden asiat ovat valtiollemme olennaisia, koska emme voi euroalueen sisällä turvautua omiin valuuttapoliittisiin päätöksiin. Huomio kiinnittyy etenkin inflaatiokehityksiin euroalueella. Todennäköistä on, että julkisen talouden ahdinkoa yritetään lieventää inflaatiolla. Vientimme valtasuunta on Länsi-Eurooppa. Euroopan talousongelmat heijastuvat siis vientinäkymiin.