Hallinnon tarkastuksessa keskeisenä kohteena on osakeyhtiötä tarkastettaessa yhtiön johdon toiminta. Tilintarkastaja tutkii, onko johto toiminut lain säännöksiä, yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja yhtiön elinten päätöksiä noudattaen (Kyläkallio – Iirola –Kyläkallio 2002, 815). Sidosryhmät ovat nähneet tilintarkastajien selviytyneen hyvin lakien noudattamisen valvonnasta (Kärkkäinen 1998, 172).
”Onko yhtiökokoukset pidetty ajallaan ja onko tilinpäätökset lähetetty kaupparekisteriin, ovatko kaupparekisteritiedot ajan tasalla.” (Tilintarkastaja L)
Rangaistus kaupparekisteriin tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä säädetään yritys- ja yhteisötietolaissa. Tyypillinen rangaistus on sakko.
”On pitkälti pöytäkirjojen lukemista ja katson, ettei ole menetelty oylain vastaisesti – eipä paljon muuta siinä.” (Tilintarkastaja O)
Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja on tutkijankin kokemuksen mukaan ollut pienyritystilintarkastuksen arvostetuimpia dokumentteja. Suomalainen tilintarkastajakunta on kokenut siinä olevat puutteet esteeksi tilintarkastustyön etenemiselle.
”Näissä pienissä yhtiöissä on hallinnon tarkastusta se toimitusjohtajan, hallitusten jäsenten kanssa käyty keskustelu, mikäli niitä pääsee käymään. Hallinnon tarkastusta on myös nämä, että me katsotaan, että kaupparekisteriasiat on kunnos ja tilinpäätöstiedot on lähetetty ja hallitus on pitänyt kokouksia ja yhtiökokoukset on pidetty ja muita raportteja on sitten tehty – verottajalle.” (Tilintarkastaja F)
Hallinnon tarkastus pienyhtiöissä on osa vuositilintarkastusta. Tilintarkastajilla on omia käsityksiään, mikä osa tilintarkastuksesta on hallinnon tarkastusta. Hallinnon tarkastusta ei voi tulkita selkeästi olevan irrallinen osa muusta vuositilintarkastusprosessista. Se on osa tarkastusohjelman toteutusta. Tilintarkastajat keskittyvät valvomaan hallitusta osakeyhtiölain hallinnon järjestelyä säätävien normien pohjalta. Vaikka corporate governance on nimitys tavasta, jolla yhtiön hallinto toimii, ei tällaista käsitettä ole pienyritystilintarkastuksen yhteydessä käytössä. Omistajajohtaja ei koe tarpeelliseksi antaa toimeksiantoa itsensä arvioimisesta.
”Hallinnon tarkastus on sitä, että hallitus on kokoonkutsunut yhtiökokouksen ja niitä määräaikoja on noudatettu, mitä annetaan tilinpäätöksen valmistumiselle. Hallituksen kokouksia on pidetty oleellisista asioista ja ne on kirjattu. Pankki vaatii lainannostosta pöytäkirjan.” ”Ei yhtiöjärjestyksiä ja kaupparekisteriotetta joka vuosi oteta.” (Tilintarkastaja V)
Osakeyhtiössä tuloslaskelma ja tase on vahvistettava tilikausittain. Vahvistaminen tapahtuu käytännössä hallituksen valmistelun perusteella (Kyläkallio – Iirola – Kyläkallio 2002, 847).
”(Hallinnon tarkastus) Kyllä se käytännössä käsittää sitä, että yhtiössä tehdyt toiminnot on tehty hallituksen ajatusmaailman mukaisesti.” ”Mutta eihän hallituksen pöytäkirjassa ole kuin tilinpäätöksen hyväksyminen.” ”Eihän yhtiöjärjestystä joka kerta tule käytyä läpi.” (Tilintarkastaja N)
Suomessa on paljon osakeyhtiöitä, jossa tilikauden ainoa pöytäkirja on varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja. Tyypillisesti sellaisia ovat yhden osakkeenomistajan velattomat mikro-osakeyhtiöt.
”Ensinnäkin, että hallinto on käsitellyt sille kuuluvat asiat ja tehnyt niistä päätökset sille kuuluvista asioista, eivätkä päätökset saa olla ristiriidassa lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksenkä suhteen. Laillisia päätöksiä, tarvittavista asioista.” ”Pöytäkirjoja, yhtiökokouspöytäkirja usein kopioidaan työpapereihinkin ja hallituksen kokouspöytäkirjoista tehdään muistiinpanoja hallituksen merkittävimmistä päätöksistä.” ”Kaupparekisterin ajantasallaolo.” (Tilintarkastaja Ä)
Haastatelluilla ei ollut hallinnon tarkastuksen käsitteestä yksiselitteistä määrittelyä mielessään. Alun perin hallinnon tarkastuksella lienee Suomessa tarkoitettu eräänlaista yleisarviointia yhteisön johtamisesta ja hoitamisesta (Helenius 2004, 47). Kun käsite on ollut Suomen lakiin kirjoitettu, eri tilintarkastusoppikirjat ovat kuvanneet hallinnon tilintarkastuksen kohteena eri tavoin (Kosonen 2005, 187–191), jolloin tuloksena näyttää olevan, että käsite tulkitaan epäselvin ajatuksin. Hallinnon tarkastus ei ole Euroopassa direktiivillä säädettyä, vaan perustuu kansalliseen lainsäädäntöön (Satopää 1993, 65).
LÄHDE: Satopää Rauno Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa – auktorisoitujen tilintarkastajien käsityksiä
3 kommenttia:
ISA vs. hallinnon tarkastus - siinä tutkimaton alue!
Kaksi kaveria joka puhuu pitkälti samasta asiasta mutta eri kielillä koska edustavat kukin eri aikakausia.
Kun tarkastaja suorittaa ISA-mukaisen tarkastuksen, mitä jää oikeastaan yli hallinnon tarkastukselle? Esim. pöytäkirjojen luku on ISA:ssa riskiarvioprosessi. ISA 250 taitaa hallinnon tarkastuksen pajazzon tyhjentää!
Hallinnon tarkastus ei käytä lainkaan termiä sisäistä valvonta. Vaikka siitä oikeasti siinä on kysymys. Katsokaamme vaikka suomalaisen kertomuksen tekstiä; siinä on ISA:n teksti on korvattu OYL:n tekstillä hallituksen ja toimitusjohtajan varainhoiden velvollisuuksilla.
Minusta tilintarkastus menetti jotain olennaista kun meillä vastuuvapauslausunto poistettiin. Syytä en tiedä. Ruotsihan ei ole näin tehnyt ja meitä seurannut; onhan maittemme oy-lainsäädäntö kuitenkin samoista värkeistä koottu.
Vaikkemme tuota vastuuvapauslausuntoa annakaan, on kuitenkin tarkastusta suoritettava siten, kuin me lausunnon antaisimme. Se, että vain räikeimmistä vastaisuuksista pitää kertomuksessa raportoida, ei muuta itse työtämme.
Lasse Å
Tilintarkastuslain esitöiden (HE 194/2006 vp, s. 38) mukaan laissa ei ole
vuoden 1994 lain 19 §:n 1 momentin 3 kohdan kaltaista säännöstä
tilinpäätöksen vahvistamista koskevasta lausunnosta, koska 2
momentin 1 kohdan nojalla tilintarkastaja ottaa kantaa tilinpäätöstietojen
oikeellisuuteen ja riittävyyteen. Tilinpäätösdirektiivi,
konsernitilinpäätösdirektiivi tai kansainvälinen tilintarkastusstandardi
ISA 700 eivät edellytä erityistä lausumaa tilinpäätöksen
vahvistamisesta. Laissa ei ole myöskään vuoden 1994 lain 19 §:n 1
momentin 4 kohdan kaltaista säännöstä voitonjaosta. Jos esitys
voitonjaosta tai tuloksen käsittelystä olisi asianomaisen yhteisölain,
yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai sääntöjen vastainen, olisi
tilintarkastajan puututtava siihen tilintarkastuslain edellä mainitun 15 §:n
4 momentin nojalla. Tilinpäätösdirektiivissä,
konsernitilinpäätösdirektiivissä tai standardissa ISA 700 ei edellytetä
tilintarkastajan lausuvan tuloksen käsittelyä koskevasta hallituksen tai
vastaavan toimielimen esityksestä. Laissa ei ole myöskään vuoden
1994 lain 19 §:n 1 momentin 5 kohdan kaltaista säännöstä, jonka
mukaan tilintarkastajan olisi lausuttava vastuuvapaudesta.
Tilinpäätösdirektiivi, konsernitilinpäätösdirektiivi ja standardi ISA 700
eivät edellytä tällaista lausumaa. Jos yhtiön johto on syyllistynyt tekoon
tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus
yhtiötä kohtaan tai jos johto on rikkonut lakia tai yhtiöjärjestystä,
yhtiösopimusta tai sääntöjä, tilintarkastajan tulee lausua siitä
kertomuksessaan 15 §:n 4 momentin nojalla.
Toteat blogissa, että "...eri tilintarkastusoppikirjat ovat kuvanneet hallinnon tilintarkastuksen kohteena eri tavoin ...jolloin tuloksena näyttää olevan, että käsite tulkitaan epäselvin ajatuksin." Tässä varmaan yksi perimmäinen syy miksi hallinnon tarkastus on sellaisenaan poistumassa suomalalaisesta tilintarkastusesta. Ruotsin FAR on kuitenkin onnistunut vangitsemaan hallinnon tarkastuksen sisällön omaan suositukseensa,RevR 209 "Hallituksen ja toimitusjohtajan hallinnon tarkastus". Näkisin, että suositus lähes sellaisenaan voisi toimi Suomessakin tilintarkastajien ohjenuorana hallinnon tarkastuksessa. Siitä huolimatta ettemme lausu vastuuvapaudesta, tuleehan todettujen päätösten ja olosuhteiden yhtiössä olla sellaiset,että eivät olisi esteenä sellaisen myöntämiselle.
Lähetä kommentti