tiistai 16. heinäkuuta 2013

PIENEN YHTEISÖN TALOUSRAPORTOINNIN LUOTETTAVUUS

Suomessa tilintarkastusinstituution tulisi varautua siihen aikaan, jolloin pakollisesta tilintarkastuksesta vapauttamisen raja-arvot olennaisesti nousevat. Tanskassa tilintarkastuksesta vapautumisen rajat ovat tällä hetkellä:
• liikevaihto 8 000 000 DKK (vähän yli miljoona euroa)
• taseen loppusumma 4 000 000 DKK (vähän yli 500 000 euroa)
• palveluksessa keskimäärin 12 henkilöä.

Suomessa siirryttäneen Ruotsin vanavedessä tilintarkastuksessa lähivuosina vastaavansisältöiseen lainsäädäntöön. Muualla EU:ssa rajathan ovat paljon korkeammat. Pienet, rajojen alle jäävät yhteisöt kaipaavat kuitenkin uudessa tilanteessa varmaankin talousraportoinnin varmennuspalveluja.

Ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi:
 • oma pk-yhteisöihin sovellettava kansallinen standardi
 • perinteisen review-standardin (yleisluonteisen tarkastuksen) mukaisen tarkastuksen salliminen pienyhtiöille. Tämä pohdinta on varmaankin vaikeaa suomalaisessa kulttuurissa. Uuden kansallisen standardin kehittely ei helposti etene perinteisestikin erimielisessä ammattikunnassa.

Yksinkertainen ratkaisu olisi Valtion tilintarkastuslautakunnan kannanotto, että pienten firmojen hyvään tilintarkastustapaan kuuluu joko ISA:n tai review-std:n (ISRE 2400) soveltaminen. ISRE 2400 uudistettiin äskettäin siten, että uudistettua versiota sovelletaan 31.12.2013 päättyviin ja sen jälkeisiin tilikausiin.

LÄHTEET: Sviili, Tarja (2013) Varmennuspalvelujen kehittämistä pk-sektorilla katsottava avoimin mielin, Balanssi 3, 48–51.
Åkerblad, Lasse (2013) Uuden aikakauden kynnyksellä, Balanssi 2, 48–49

4 kommenttia:

Lasse Åkerblad kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Lasse Åkerblad kirjoitti...

Hienoa, että otit tämän teeman blogisi aiheeksi!

Olen samaa mieltä siitä, että oman kansallisen pk-standardin luominen ei onnistu. Se ei taida onnistua Ruotsissakaan, viimeisin tieto on, että tulossa olisikin ISA:n soveltamisopas pienelle yritykselle. Tämä viittaa siihen, että siellä on monen kiumuran jälkeen ilmeisesti hyväksytty tuo monesti parjattu "an audit is an audit"-perusajatus.

Itse olisin valmis vannomaan review:n nimeen vaikka olen edelleen sitä mieltä, että ISA taipuu pienenkin kohteen tarkastukseen. -Mutta kun monessa tapauksessa paljon vähemmällä voisi päästä samaan lopputulokseen (lue varmuustasoon)!

Ensimmäinen vaihe review:n saamiseksi "hovikelpoiseksi" on muuttaa - jo aikansa elänyt - käsitys, että tilintarkastus olisi ainoa tapa varmentaa tilinpäätös.

Sitä en osaa sanoa, uhkaako review isojen toimistojen kasvutavoitteita. Itse tekisin varmaan 2-3 review:tä missä 1 ISA-tarkastus mikroyritystasollakin. Ts. ei tässä olisi tilaa assistentin käytölle. Review:ssä kun kokemus on olennainen, sillä sen turvin ammatillinen harkinta onnistuu - siitähän review:ssä on kyse!

raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

Kansallisen normituksen kielteisenä seurauksena on nähtävissä kansainvälisen harmonisoinnin sivuuttaminen. Tutkijan käsityksen mukaan jo eurooppalaisen taloushallinnon kulttuurierot eivät mahdollista lähivuosina kansainvälisen harmonisoinnin etenemistä pienyrityskontekstissa. Sen sijaan ISA-standardien mukainen EU:n säätelemä tilintarkastus on tarkoituksenmukaista noteeratuille ja rahoitusalan yhteisöille. Minun mielestäni niiden käyttöä on pyrittävä rajoittamaan kyseiselle toiminta-alueelle, johon ne soveltuvat. Toisaalta mikäli EU:n säädökset sitä edellyttävät, joudutaan ISA-tilintarkastusta suorittamaan muillekin kuin edellä mainituille yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille.

Unknown kirjoitti...

Ymmärtääkseni lopullisessakaan tilintarkastusdirektiivissä (ow.ly/tcdQ2) ei ole pienen yrityksen tilintarkastuspakkoa. Siinä on kuitenkin teksti, että jos jäsenvaltio sellaista vaatii, se on aina ISA:n mukainen mutta huomioiden yrityksen koko ja toiminnan monimutkaisuus. Riittääkö ISA:n jo "sisäänrakennettu" skaalatutuminen vai vaaditaanko lisäskaalatutumista? Dan B epäili, että vaaditaan. Tähän asiaan tuntuu nyt NRF satsaavan.

Lisäksi lopullisessa versiossa vaaditaan (?) virallisia laadunvalvojia "katsomaan läpi sormien" pienten kohteiden osalta, huomioimalla yrityksen koko ja kompleksisuus.

Minusta tärkeä kysymys on, mitä tulee lopulliseen direktiiviin kohtaan 43 a ja b. Nyt siinä todetaan muutetussa versiossa (14.5.2013), että "jäsenvaltiot voivat vahvistaa sääntöjä pienten yritysten tilinpäätöksen rajoitetun varmuuden antavasta varmennustoimeksiannosta lakisääteisen tilintarkastuksen sijasta." En ole huomannut muutosta tähän kohtaan joten tämä lienee myös ehdotus parlamentille.

Toisin sanoen, EU avaa ovet ISRE:lle tulla ISA:n rinnalle - sijaankin - pienten yritysten (alle 8 m€ liikevaihto) kohdalla. Samalla se tuo virallisesti esille sen, että tilinpäätöksen tarkastaminen - ei kun v a r m e n t a m i n e n - voi tapahtua kahdella eri varmuustasolla/standardilla. Toimialamme terminologia on saanut laajennuksen myös käytännön tasolla, ei vain standardsetterien.

Se on nyt paljon uudesta "laajennetusta KHT-yhdistyksestä" kiinni, mihin suuntaan mennään meillä. Toimialalla kun on merkittävä rooli ja sen tulisikin olla pelinavaajana. Tämä tapahtuu parhaiten avoimesti keskustellen ja pohtien. Mutta ensin pitää olla linja ja strategia...