Uuden tilintarkastuksen EU-asetuksen kantavana ajatuksena on vahvistaa tilintarkastajan riippumattomuutta tarkastuskohteestaan. Asiakkaan hyväksyminen tullee muodostumaan olennaiseksi vaiheeksi tilintarkastusprosessissa.
Tilintarkastusdirektiivin uudistuksen lähtökohtana on mahdollistaa kansallisten päätösten avulla tilintarkastusstandardien suhteutettu soveltaminen tarkastuksessa pienten yhteisöjen osalta. Suhteuttaminen on tämänhetkisten eväin epäselvää sekä tilintarkastajille, että tarkastettavan tiedon hyväksikäyttäjille. Tämä johtanee kansallisiin sääntelyihin. Maakohtaiset asetukset määrittänevät tulevaisuudessa käytännön tilintarkastuksen sisällön.
LÄHDE:
Sviili, Tarja (2014) Kansallista liikkumavaraa tilintarkastuksen uudistuksiin. Balanssi 3, 18-21.
8 kommenttia:
Tämä ISA:n ns. suhteutettu soveltaminen - jota KHT-yhdistyksen puheenjohtajakin vaatii kirjattavaksi tilintarkastuslakiin - on vallan hämärä asia.
IFAC sen kieltää kokonaan enkä ole koskaan nähnyt kenenkään edes yrittävän määritellä mitä se voisi olla - edes teoriassa.
Tässä kuitenkin pieni ajatusleikki: Varmennustasosta tingitään, siis evidenssien määrästä ja laadusta; mutta silloinhan se ei olisi "tilintarkastusta/varmennus korkealla varmuustasolla vaan jokin muu "varmennus". Dokumentoinnista, eli luovutaan vaatimuksesta, että voidaan arvioida työ jälkikäteen; laadunvalvonta perustuisikin sanalliseen selvitykseen toimeksiannosta? Skeptisyyden määrästäkö? Tai päätetään, että "sisäinen valvonta" ei ole relevantti tarkastuksen kohde, ettei sitä määritellä COSOn viitekehityksen mukaisesti? Jne...
Minusta "tilintarkastusta" voi olla vain yksi ja se on ISA:n mukainen.
Miksi tästä kaikesta syntyy se mielikuva, että meillä halutaan pysäyttää kellot? Pidättäytyminen vanhassa -uusikin sovitetaan vanhaa -ja joka sitten johtaa esim. siihen, ettei opeteta jäsenistöä soveltamaan standardia tai anneta sille ammattimaisia ja vertailun kestäviä työvälineitä?
Standardi on epäilemättä vaikea, käännös välillä käsittämätöntä kieltä. Terminologia on laaja ja varsin outo - sitä ei ole olemassa edes suomalaisessa tilintarkastuksen teoriassa saatikka käytännössä.
Mutta eikö sittenkin olisi helpompi tie poistaa nämä käytännön ongelmat kuin lähteä uusien standardien luontipoluille?
ISA-tarkastus on sinun tulkintasi mukaan tilintarkastusta.
The Nordic Audit Approach- projektin tarkoituksena on laatia yksinkertainen, käytännönläheinen, kustannustehokas, periaatepohjainen tilintarkastusstandardi pk-yritysten tilintarkastuksiin. Standardin ei ole tarkoitus perustua suoraan ISA-standardeihin. Dokumentaatiovaatimuksia vähennetään ISA-tarkastukseen vertailtaessa (Brännström, 2014). Projektin kestoksi on arvioitu noin kaksi vuotta. Tätä tarkastusta nimitettäneen "laajennetuksi yleisluonteiseksi tarkastukseksi". Sitten on vielä toiminnantarkastus esimerkiksi osuuskunnille.
Yritetään uudestaan....
Tämä on mun käsitykseni - se antaa selkeän sisällyksen tilintarkastukselle!
Viittaan keskusteluun muualla, en ymmärrä, että tilintarkastus Suomessa olisikin erilainen kuin muissa Pohjoismaissa: Heillä tiltarkastaja kertomuksessaan sanoo tarkastaneena niin ISAn kuin hyvän tilintarkastustavankin mukaisesti. Meillä tosin vain hyvän tilintarkastustavan mukaisesti; mutta koska ISAn noudattaminen kuuluu hyvään tilintarkastustapaan niin lopputuleman pitäisi olla aivan sama? Voidaan siis ajatella, että ISA muodostaa minimitason ja josta mitään ei voida jättää pois. Vaikeata on kuvitella työssä kohtaa, jossa htt vaatisi jotain lisää mitä tulee tilinpäätöksen varmentamiseen?
Tämä Nordic Audit Approach (NAA)...
Asian laajakantoisuusesta huolimatta, siitä ei löydy mitään julkaistua tietoa tai speksiä! Ei edes NRF itse ole tiedotetta tms. tietääkseni julkaissut. Oikeastaan kaikki esillä ollut "tieto" on tässä yllä esillä! Tuo tietosi, että se perustuisi ISRE-standardiin, tuntuu järkevältä. (Itse en ole siitä kuullut). Siis kyseessä olisikin ns. Tanskan mallin tyyppinen, jo olemassa oleva ratkaisu?
Mutta mikä on oikeasti tämä "nordic approach"? Miten se eroaa ISAn vastaavasta?
Tilinpäätöksen varmentaminen johon kuuluu riippumattomuusvaatimusten lievennyksiä mallia Ruotsi (kombiuppdrag) - mahdollistaen Suomessa Big4-toimistojen laajentumisen myös tilitoimistoalalle? Siloitellaanko lakiin kirjattavaa tietä kehitykselle jota FAR voimakkaasti edistää; että tulevaisuuden tilintarkastustoimiston liikevaihto koostuu pääosin konsultointituloista? "Tilintarkastus on terveystarkastus" olisi osaa tätä nordic approachia?
Hallinnon tarkastushan on pohjoismainen piirre ja joka varmasti on standardissa koska se on ydinasia Ruotsissa. Ehkä siis Suomessa uuden std:n myötä palaamme lausumaan vastuuvapaudesta ja voitonjaosta eksplisiittisesti kuten ennen?
En voi välttyä ajatuksesta, että tässä on "pukki kaalimaan vartijana"-piirteitä, raskaan sarjan lobbauksesta. Miksei myös protektionistisiäkin jos uusi std ei perustu lainkaan globaalisesti hyväksyttyihin standardeihin.
Ruotsin FAR on pari kolme kertaa ilmoittanut tuovansa pienyritys-tt-standardin, aikaakin on käytetty muutama vuosi. Lopputulema siitä oli ISA-kurssi ja soveltamisopaskirja. Ehkä nyt onnistuu...
Salmi-Virkkunen-Helenius väitti 20 vuotta sitten, että Ruotsissa käytetään kaksinkertainen aika Suomeen verrattuna samankokoiseen tilintarkastustehtävään. Onkohan tämä ero saatu nyt kurottua kiinni. Vai onko ero entisellään?
Käytännössä ei pitäisi enää olla ajankäytössä eroa; noudatettavat standardit ovat samat, samoin periaatteessakin lainsäädäntökin. Mutta ajankäyttöön vaikuttava tekijä voi olla erilainen std-historia. Ruotsissa olivat voimassa suoraan ISA-standardit ns RS-standardien muodossa kun meillä elettiin vasta KHT-suositusten aikaa (joiden vaikutus käytäntöön oli siis nolla). Ovat siksi tottuneet tekemään standardin edellyttämällä laajuudessa työnsä. Vaikuttava tekijä voi myös olla tilintarkastajan työkalujen laaja tarjonta ja korkea taso Ruotsissa. Oma kokemukseni on, että hyvä työkalu lisää tuntimäärää mutta on myös ennen kaikkea laatukysymys.
Mutta tuntimäärästä ei mitään tietoa ole saatavilla - mistään maasta. Yksi tieto mulla on: Normi(ISA)tarkastukseen pienen yrityksen osalta menee yhdeltä ruots. pienemmässä toimistossa olevalta tutulta n. 11 tuntia.( Itseltäni taitaa mennä muutama tunti enemmän...). ICAEW:n yksi dokumentointiopas antaa määräksi 23 tuntia. Kanadalainen guru puhuu 12 tunnista optimaalisena mutta silloin tt on myös koonnut tilinpäätöksen.
Vaikeata sanoa mihin tasoon NAP:ssä tähdätään mutta varmasti on asetettava tavoiteaika ja suhteutettava se ISA-tarkastukseen...
Minun kokemukseni laaduntarkastajan työstäni oli, että Turussa tilintarkastus tehtiin 1998-2012 ainakin kevyemmin kuin Satakunnassa. Ero oli mielestäni merkittävä ja havaintomäärä "riittävä".
Lähetä kommentti