Yritysten väärinkäytöksistä ovat
vastuussa hallitus ja johtoryhmä; joissain tapauksissa myös kirjanpitäjä ja
tilintarkastajakin.
Väärinkäytösten
kirjo on monipuolinen: Toisessa ääripäässä ovat rahallisesti vähämerkitykset,
kuitenkin tavanomaiset, väärinkäytökset kuten virheelliset laskut, pienet
lahjukset, virhesuoritukset lähipiirin tileille. Näille on tyypillistä, että
niitä toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla joskus jopa mielijohteesta.
Nämä harvoin vaarantavat yrityksen toimintaa pitkällä tähtäyksellä.
Toisessa ääripäässä
ovat harvoin toistuvat, mutta vaikutukseltaan erittäin merkittävät
väärinkäytökset. Tyypillistä niille on suunnitelmallisuus ja toteuttamisen
monimutkaisuus. Näitä toteutetaan ensisijaisesti joko palkkajohdon tai
omistajajohdon toimesta. Nämä voivat horjuttaa kolmansien tahojen luottamusta
organisaatioon ja vaikuttaa organisaation julkisuuskuvaan negatiivisesti.
Lähde Saarinen Tytti: Väärinkäytöksistä ja niiden havaitsemisesta
(luento 30.1.2015).
2 kommenttia:
Yksi johdon väärinkäytöksen muoto on tilinpäätöksen manipulointi, yleensä todellisuutta paremmaksi. Tätä riskiä joudumme joka tilintarkastuksessa arvioimaan. ISA on tämän osalta varsin vaativa.
Tilintarkastajista naisia on Suomessa nykyään kolmannes ja miehiä kaksi kolmannesta. Taustalla on lisäksi tilanne, että ensimmäinen nainen pääsi KHT-tutkinnosta läpi v. 1975, kun miehiä alalla oli jo tasan 50 vuotta aikaisemmin. Mielestäni tarkastajien menettelyjen analyysissä tulee kiinnittää huomiota tilintarkastajien kokemusvuosiin tilintarkastajana. Voi olla, että se korreloi selvemmin earnings managementiin ja numeroiden veivaukseen kuin tilintarkastajan sukupuoli. Käsitykseni mukaan toinen häiritsevä tekijä on, että miehet ovat paljon useammin kuin naiset edenneet tilintarkastustoimistoissa partneri-asemaan. Partnerit teettävät käytännön työn assistenteillaan...
On mielestäni täysin mahdollista, että kokeneemmat tilintarkastajat sallivat enemmän earnings managementtia. Se voi myös liittyä siihen, että kokeneemmat tilintarkastajat ovat laajemmin kuulleet ns. asiantuntijoita; esimerkiksi oikeustieteen ja kauppaoikeuden professoreja, miten yhteisölainsäädäntöä voidaan ongelmatapauksissa tulkita. Kun on kuullut toisistaan poikkeavia tulkintoja jostakin asiasta, on rohkeutta hyväksyä useita erilaisia kirjanpidollisia ratkaisujakin ja olla siten “sallivampi”.
Lähetä kommentti