Yhdistyslaissa on
määritelty vain yhdistyksen kokouksen ja hallituksen tehtävät; muut toimielimet
eivät ole laissa määriteltyjä. Yhdistyksen kokous valitsee hallituksen jäsenet
ja myöntää heille vastuuvapauden. Hallituksen on hoidettava lain ja sääntöjen
sekä yhdistyksen päätösten mukaisesti huolellisesti yhdistyksen asioita. Sisäisen
valvonnan osalta yhdistyslaissa todetaan, että yhdistyksen kirjanpito on
lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla järjestetty. Hallitus voi
delegoida tehtäviään erilaisille toimikunnille, mutta vastuu säilyy
hallituksella myös niistä tehtävistä.
Yhdistyslaissa ei ole
erillisiä säännöksiä toiminnanjohtajan tehtävästä. Täten toiminnanjohtajan
asema vastaa normaalin toimihenkilön asemaa. Hallituksella on mahdollisuus
delegoida tehtäviään toiminnanjohtajalle, mutta se ei vapauta hallitusta näiden
tehtävien vastuusta.
Miten sitten
varmistutaan siitä että hallitus pystyy käytännössä varmistumaan siitä, että
sisäinen valvonta toimii? Paras keino on yleensä tehtävien jakaminen usealle
eri henkilölle. Tämä ei kuitenkaan usein ole mahdollista pienen organisaation
vuoksi. Tällöin on pyrittävä varmistumaan, että kulujen hyväksymiskäytännöt
ovat kohdallaan. Usein juuri tilintarkastaja kiinnittää tällaisiin puutteisiin
huomiota tarkastuksessaan ja laajentaa tarkastustaan olennaisen virheellisyyden
riskin vuoksi. Tilintarkastus on kuitenkin jälkikäteisvalvontaa, joten
hallituksen on mietittävä myös muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
LÄHDE: Hilden Johanna (2018) Yhdistyksen ja säätiön
sisäinen valvonta - onko sitä?. Tilisanomat
1, 46–49
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti