Tilintarkastukset eivät käytännössä toteudu
yhtenäisellä tilintarkastustavalla, vaan tilintarkastajien välillä on
yksilöllisiä eroja toteuttaa hyvää tilintarkastustapaa. Tilintarkastajat oli
mahdollista tyypitellä toimintatavoiltaan joko
konsultointiin pyrkiviksi tai pelkistettyyn tarkastukseen pyrkiviksi.
Tapaulottuvuus
Tutkimuksen perusteella hyvä
tilintarkastustapa -käsitteen tapaulottuvuus sisältää kolmenlaisia elementtejä:
varmennuspalveluelementtejä, eettisiä elementtejä ja hyväksyttävyyselementtejä.
Tietoulottuvuus
Tietoulottuvuudella on kaksi kategoriaa. Oman
kategoriansa muodostavat käsitteelliset
tiedot, jotka perustuvat virallistietolähteisiin ja muihin kirjallisiin
aineistoihin. Virallistietolähteisiin sisältyvät lakitekstit ja
tilintarkastussuositukset. Muihin kirjallisiin aineistoihin sisältyvät
ammattijulkaisut, kollegiaaliset ratkaisut ja työpaperit. Toisen kategorian muodostaa hiljainen tieto. Siihen kuuluvat
mentaalisten mallien ja tekemällä opittujen taitojen luokka.
Tilintarkastussuositusten
merkitys
Tilintarkastussuosituksista huolimatta tilintarkastukset eivät
käytännössä toteudu yhtenäisellä tilintarkastustavalla, vaan tilintarkastajien
välillä on yksilöllisiä eroja toteuttaa hyvää tilintarkastustapaa.
Haastateltujen tilintarkastajien oli usein vaikea määrittää, miten juuri hänen
käyttämänsä tilintarkastusprosessi täytti hyvän tilintarkastustavan
vaatimukset. Käytännössä ammattiosaamisessa ja tiedon soveltamisessa on eroja.
Tilintarkastajat asennoituvat varmennuspalvelujen laatuun ja laajuuteen,
tilintarkastusetiikan soveltamiseen ja tilintarkastusnäytön riittävyyteen
yksilöllisesti.
Tilintarkastussuositusten huomiointi pienyritystilintarkastuksessa osoittautui
haastattelujen valossa varsin kevyeksi.
LÄHDE:
Satopää Rauno (2019) Hyvän
tilintarkastustavan käsitteellistäminen ja käytännön muotoutuminen Tutkimus
pienyritysten tilintarkastuksesta. ISBN 978-951-29-7866-3 Turku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti