Rauno Satopää käsitteellistää ja jäsentelee pienyritysten hyvän tilintarkastustavan elementtejä ja tilintarkastuksessa käytettäviä tietoja ja taitoja, luo kokonaisvaltaisen viitekehyksen tilintarkastusilmiön ymmärtämiselle pienyrityskontekstissa sekä suosittelee kansallisen suosituksen käyttöönottoa.
Tutkimus perustuu teemahaastatteluissa kerättyyn aineistoon.
– Tutkimuksessani selvisi, että tilintarkastukset eivät käytännössä toteudu yhtenäisellä tilintarkastustavalla, vaan tilintarkastajien välillä on yksilöllisiä eroja toteuttaa hyvää tilintarkastustapaa. Tutkimusaineiston perusteella tilintarkastajat oli väitöstutkimuksessani mahdollista tyypitellä toimintatavoiltaan joko konsultointiin pyrkiviksi tai pelkistettyyn tarkastukseen pyrkiviksi, Satopää kertoo.
Satopään mukaan haastateltujen tilintarkastajien oli usein vaikea määrittää, miten juuri hänen käyttämänsä tilintarkastusprosessi täytti hyvän tilintarkastustavan vaatimukset. Satopää toteaa, että käytännössä ammattiosaamisessa ja tiedon soveltamisessa on eroja: tilintarkastajat asennoituvat varmennuspalvelujen laatuun ja laajuuteen, tilintarkastusetiikan soveltamiseen ja tilintarkastusnäytön riittävyyteen yksilöllisesti.
– Tilintarkastussuositusten huomiointi pienyritystilintarkastuksessa osoittautui haastattelujen valossa varsin kevyeksi, vaikka hyvää tilintarkastustapaa ne kyllä noudattivat. Alan kansainvälisillä suosituksilla toteutettavaa normittamista lupaavampi vaihtoehto pienten yritysten tilintarkastuksissa olisikin kansallinen standardi, jolla säädettäisiin tarkastuksen tavoitteet.
– Kansallinen suositus on mahdollista kohdistaa sellaiseen työhön, jota pienyrityksiä tarkastavat suomalaiset tilintarkastajat tekevät. Pienyritystilintarkastuksen tulevaisuutta ratkaistaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tulee saada työnsä valmiiksi vielä tänä talvena, Satopää sanoo.
Satopää tarkastelee tutkimuksessaan hyvää tilitarkastustapaa pienyrityksissä tapaulottuvuuden ja tietoulottuvuuden kautta. Tapaulottuvuus sisältää kolmenlaisia elementtejä: varmennuspalveluelementtejä, eettisiä elementtejä ja hyväksyttävyyselementtejä. Tietoulottuvuudella on kaksi kategoriaa. Oman kategoriansa muodostavat käsitteelliset tiedot, jotka perustuvat virallistietolähteisiin ja muihin kirjallisiin aineistoihin. Virallistietolähteisiin sisältyvät lakitekstit ja tilintarkastussuositukset. Muihin kirjallisiin aineistoihin sisältyvät ammattijulkaisut, kollegiaaliset ratkaisut ja työpaperit. Toisen kategorian muodostaa hiljainen tieto. Siihen kuuluvat mentaalisten mallien ja tekemällä opittujen taitojen luokka.
