TILINTARKASTUSKERTOMUS 2016

 

Kesäkuussa tässä blogissa julkaisemani kertomusmalli http://raunonblogi.blogspot.fi/2016/06/tilintarkastuskertomus-2016.html  on julkaisemisen jälkeen muuttunut, joten tässä toivottavasti lopullinen versio.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

X Oy:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto
Olen tilintarkastanut X Oyj:n (tunnus 123456-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.201x.

Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonani esitän, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiani kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. 

Olen riippumaton yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaani tilintarkastusta ja olen täyttänyt muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuuteni. Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen paitsi jos yhtiö aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tavoitteenani on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntoni. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytän ammatillista harkintaa ja säilytän ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi tunnistan ja arvioin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelen ja suoritan näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankin lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostan käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäkseni suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta en siinä tarkoituksessa, että pystyisin antamaan lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioin sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teen johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teen hankkimani tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätökseni on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, minun täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessani lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoni. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioin tilinpäätöksen, liitetiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. 

Kommunikoin hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistan tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntoni ei kata muuta informaatiota.
 

Velvollisuutenani on lukea toimintakertomukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessäni arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimani tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenani on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonani esitän, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teen suorittamani työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyvässä informaatiossa on olennainen virheellisyys, minun on raportoitava tästä seikasta. Minulla ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Ruskolla 1.3.201x

Rauno Satopää

KHT
Kenraalintie 671
20960 Turku

 

LÄHDE: Suomen Tilintarkastajat ry.
    

http://www.suomentilintarkastajat.fi/yhdistys/hyva-tilintarkastustapa/tilintarkastuskertomus-uudistuu

    ; haettu 27.9.2016

OLISIKO TILINTARKASTUSSTANDARDISTA ASETUKSEKSI?

Suomessa vuoden 1945 kirjanpitolaissa ja siihen liittyvissä asetuksissa viitattiin ”hyvään kauppiastapaan” ja ”yleisiin kirjanpitoperiaatteisiin”. Norjan kauppalaissa vastaava sanonta oli ”ordentlig og fullstendig bokførsel”. Ruotsissa käytettiin ”god sedvänja” ja ”köpmannased” käsitteitä. Tästä perinteestä Suomeen on saatu nykyinen kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntö.

Kirjanpitotyö on pohjoismaissa pohjautunut filosofis-eettisiin käsitteisiin ”hyvä” ja ”tapa”. Yhteisössä noudatettu tapa on sääntö, normi tai toiminnan ohje ja ennen kaikkea tottumus menetellä kirjanpidossa tai tilintarkastuksessa jollakin periaattein. Tapa ja laki ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Lakia on ikään kuin pakko noudattaa. Mutta jos tavat ovat lakia vastaan, lakia ollaan taipuvaisia muuttamaan niin että laki noudattaisi tapaa.

Ehkä tilintarkastuksen ISA-standardit eivät ole kaikilta osin tulleet Suomessa tavaksi. Kun ne eivät ole tapoja, voivatko ne olla lakikaan. Nyt onkin pohdinnassa, olisiko pohjoismainen tilintarkastusstandardi SASE jo sellainen, josta voitaisiin hyväksyä asetukseksikin.

OLENNAISUUS TILINTARKASTUKSESSA

Kirjanpidon tavoitteena on hoitaa tapahtumien rekisteröinti sentin tarkkuudella ja laatia rekisteröinnin perusteella tilinpäätös.

Hyvään kirjanpitotapaan on kuitenkin katsottu sisältyvän arvionvaraisten erien esittäminen ”parhaina arvauksina” Muutoinkin on ryhdytty pitämään riittävänä, että asioita ei julkisteta sentin tarkkuudella. Hyvää kirjanpitotapaa tulee kuitenkin noudattaa aina. Tilintarkastuslaki ei Suomessa tunne olennaisuuskäsitettä. kuitenkin lain esitöistä saa käsityksen, että olennaisuus on tilintarkastuksessa kokonaisuudessaan tärkeä käsite.

ISA-standardeja pidetään yhtenä tilintarkastajan ammatin työmenetelmien kokoelmana. Tästä kokoelmasta on löydettävissä standardit 315: Olennaisen virheellisyyden riskien tunnistaminen ja arvioiminen yhteisöstä ja sen toimintaympäristöstä muodostetun käsityksen avulla ja 320: Olennaisuus tilintarkastusta suunniteltaessa ja suoritettaessa. Tilintarkastus suoritetaan kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi olennaisista asioista.

LÄHDE: Lydman Kari: Olennaisuuskäsitteiden kasvava kirjo suurentaa odotuskuilua. Balanssi 1/2014 44-47.

YLEISLUONTEINEN TARKASTUS

”Tilinpäätöksen yleisluonteista tarkastusta koskevan toimeksiannon tavoitteena on, että tilintarkastaja voi lausua, onko hänen tietoonsa tullut – sellaisten toimenpiteiden perusteella, jotka eivät tuota kaikkea sitä evidenssiä, joka vaadittaisiin tilintarkastuksessa – mitään, mikä antaisi hänelle syyn uskoa, ettei tilinpäätöstä olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu sovellettavan tilinpäätösnormiston mukaisesti (negatiivinen varmuus).” Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä tilintarkastajat että heidän pk-sektorin asiakkaansa haluavat toisaalta kustannustekijöiden toisaalta vastuukysymysten vuoksi mieluimmin yleisluonteisen tarkastuksen kuin kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin perustuvan tarkastuksen.

Meillä Euroopassakin on syntymässä tarve perusteellisesti arvioida vaihtoehtoja pk-yritysten tilinpäätöstietojen varmistamiseksi. Yleisluonteinen tarkastus on Suomessa tutkimusten mukaan jopa tilintarkastajille outoa. Asiakkaat ja sidosryhmät eivät liene siitä juuri kuulleetkaan.

Tilintarkastajat näkevät yleisluonteisen tarkastuksen vaihtoehtona kansainvälisten tilintarkastusstandardien edellyttämien raskaiden dokumentointivaatimusten ohittamiseksi. Toisaalta yleisluonteisen tarkastuksen käyttöönotto vähentäisi tilintarkastusalan työsarkaa.

LÄHDE: Tilintarkastusalan standardit ja suositukset, CD: KHT-media Helsinki 2009

TILINTARKASTUSKERTOMUS NYKYLAIN MUKAAN

Tilintarkastuskertomuksessa on selvitettävä sen kohteena ollut tilinpäätös ja kerrottava, mitä tilinpäätössäännöstöä tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu. Kertomuksen tulee sisältää lausunto
· antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä
· ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.

Tilintarkastuskertomuksen lausunnot voivat olla vakiomuotoisia, ehdollisia tai kielteisiä. Vakiomuodosta poikkeava, niin sanottu mukautettu tilintarkastuskertomus on kyseessä, jos kertomus sisältää lisätietoja, ehdollisen tai kielteisen lausunnon tahi jos lausunto jätetään kokonaan antamatta. Tilintarkastuslaki edellyttää, jos tilintarkastaja ei voi antaa lausuntoa, että hänen on selvitettävä asia tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastaja voi lisäksi antaa lisätietoja, joiden saattamista yhtiökokouksen tai muun tilintarkastuskertomuksen hyväksikäyttäjän tietoon tilintarkastaja pitää asiaan kuuluvana.

Tilintarkastajan on huomautettava kertomuksessa, jos tilintarkastusvelvollisen yhteisön tai säätiön yhtiömies hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on
· syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan; tai
· rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhteisön tai säätiön yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä.
Tilintarkastuskulttuuri on saanut uuden viitekehyksensä.

Lähteet
Horsmanheimo Pasi (2008) Uudensisältöinen tilintarkastuskertomus. Tilisanomat 4/08
Satopää Rauno (2007) Hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa – tilintarkastajien käsityksiä. Tilintarkastus-Revision 3/07

KERTOMUS YLEISLUONTEISESTA TARKASTUKSESTA

Allekirjoittanut on tarkastanut X Oy:n hallituksen ja toimitusjohtajan laatiman välitilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot yleisluonteisesti
ajanjaksolta 1.1.2008–28.2.2008 KHT-yhdistyksen ’tilintarkastusalan standardeissa ja suosituksissa’ standardissa 2400 ”Tilinpäätöksen yleisluonteista tarkastusta koskevat toimeksiannot” määrittelemällä tavalla. Suorittamani yleisluonteisen tarkastuksen perusteella annan lausunnon välitilinpäätöksestä.

Yhtiön toimiva johto on vastuussa tästä välitilinpäätöksestä. Velvollisuutenani on antaa suorittamani yleisluonteisen tarkastuksen perusteella kertomus välitilinpäätöksestä.

Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin 2400 mukaisesti. Kyseisen standardin mukaan minun tulee suunnitella ja suorittaa yleisluonteinen tarkastus kohtalaisen varmuuden hankkimiseksi siitä onko välitilinpäätöksessä olennaista virhettä tai puutetta. Yleisluonteinen tarkastus rajoittuu pääasiallisesti yhtiön henkilöstölle kohdistettaviin tiedusteluihin sekä taloudelliseen tietoon kohdistuviin analyyttisiin toimenpiteisiin, ja täten se tuottaa vähemmän varmuutta kuin tilintarkastus. En ole suorittanut tilintarkastusta, enkä näin ollen anna tilintarkastuslausuntoa.

Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietooni ei ole tullut mitään, mikä antaisi minulle syyn uskoa, ettei välitilinpäätös anna Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeita ja riittäviä tietoja yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.



Turussa 14. elokuuta 2008



Rauno Satopää
KHT, kauppat. lis., Turku

TILINTARKASTUS JA STANDARDIEN KIRKASTUS

Kansainvälisen tilintarkastajaliiton ISA-standardit eli tilintarkastusstandardit ovat uudistumassa. Työ on ollut käynnissä tänä vuonna (2008). Uudistamista on nimitetty Clarity-projektiksi (KHT-yhdistys 2008, 7). Projektin tarkoituksena on selkiyttää standardeja sekä parantaa niiden luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Standardien kieltä ja rakennetta muokataan ja pyritään mm. erottamaan tilintarkastajalta vaadittavat asiat soveltamisohjeista. Osaa standardeista uudistetaan myös sisällöllisesti. Sisällöllisesti muutetuista standardeista käytetään termiä ”uudistettu” ja vain kielellisesti ja rakenteellisesti muutetuista standardeista käytetään termiä ”uudelleen muotoiltu”.

LÄHTEET: KHT-yhdistys (2008) – Föreningen CGR ry Tilintarkastusalan standardit ja suositukset 2008, KHT-Media Oy

TILINTARKASTAJA JA HÄNEN VIITEKEHYKSENSÄ

Kansainväliset tilintarkastusstandardit ovat Suomessakin otettu alan viitekehykseksi. Hyvään tilintarkastustapaan ne kuuluvat 1.7.2007 tai sen jälkeen alkavan tilikauden tilintarkastuksessa (Satopää 2007).
”Tilintarkastuslain 3 luvun säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.7.2007 tai sen jälkeen alkavan tilikauden tilintarkastukseen. Lain 13 §:ssä on säädetty, että tilintarkastustoimeksiannossa on noudatettava EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä tilintarkastusstandardeja (kansainväliset tilintarkastusstandardit) ja 15 §:n mukaisesti tilintarkastajan on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessaan kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattamisesta.” (Fraktman – Vuopala 2008) Standardit määrittelevät, mitä toimenpiteitä tilintarkastajan tulee tehdä.


LÄHDELUETTELO
Fraktman Mirja – Vuopala Tapani (2008) Tilintarkastus on suoritettava kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti, Tilintarkastus – Laskentatoimi 2008: 3, 39–43

Satopää Rauno (2007) Hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa – tilintarkastajien käsityksiä, Tilintarkastus – Laskentatoimi 2007: 3, 41–46