HALLINNON TILINTARKASTUS

Research work in progress. Please, do not quote without the permission of the author.
Teoksen oikeudenomistaja pidättää kaikki oikeudet teokseen.

Tutkimus

Tämä selvitys perustuu 18 suomalaisen pienyritystilintarkastajan haastatteluun tämän vuosikymmenen alkupuolella.

Tulokset
Hallinnon tarkastuksessa keskeisenä kohteena on osakeyhtiötä tarkastettaessa yhtiön johdon toiminta. Tilintarkastaja tutkii, onko johto toiminut lain säännöksiä, yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja yhtiön elinten päätöksiä noudattaen (Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio 2002, 815). Sidosryhmät ovat nähneet tilintarkastajien selviytyneen hyvin lakien noudattamisen valvonnasta (Kärkkäinen 1998, 172).

”Onko yhtiökokoukset pidetty ajallaan ja onko tilinpäätökset lähetetty kaupparekisteriin, ovatko kaupparekisteritiedot ajan tasalla.” (Tilintarkastaja L)

Rangaistus kaupparekisteriin tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä säädetään yritys- ja yhteisötietolaissa. Tyypillinen rangaistus on sakko.

”On pitkälti pöytäkirjojen lukemista ja katson, ettei ole menetelty oylain vastaisesti – eipä paljon muuta siinä.” (Tilintarkastaja O)

Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja on tutkijankin kokemuksen mukaan ollut pienyritystilintarkastuksen arvostetuimpia dokumentteja. Suomalainen tilintarkastajakunta on kokenut siinä olevat puutteet esteeksi tilintarkastustyön etenemiselle.

”Näissä pienissä yhtiöissä on hallinnon tarkastusta se toimitusjohtajan, hallitusten jäsenten kanssa käyty keskustelu, mikäli niitä pääsee käymään. Hallinnon tarkastusta on myös nämä, että me katsotaan, että kaupparekisteriasiat on kunnos ja tilinpäätöstiedot on lähetetty ja hallitus on pitänyt kokouksia ja yhtiökokoukset on pidetty ja muita raportteja on sitten tehty – verottajalle.” (Tilintarkastaja F)

Hallinnon tarkastus pienyhtiöissä on osa vuositilintarkastusta. Tilintarkastajilla on omia käsityksiään, mikä osa tilintarkastuksesta on hallinnon tarkastusta. Hallinnon tarkastusta ei voi tulkita selkeästi olevan irrallinen osa muusta vuositilintarkastusprosessista. Se on osa tarkastusohjelman toteutusta (Satopää 2003, 115). Tilintarkastajat keskittyvät valvomaan hallitusta osakeyhtiölain hallinnon järjestelyä säätävien normien pohjalta. Vaikka corporate governance on nimitys tavasta, jolla yhtiön hallinto toimii, ei tällaista käsitettä ole pienyritystilintarkastuksen[1] yhteydessä käytössä. Omistajajohtaja ei koe tarpeelliseksi antaa toimeksiantoa itsensä arvioimisesta.

”Hallinnon tarkastus on sitä, että hallitus on kokoonkutsunut yhtiökokouksen ja niitä määräaikoja on noudatettu, mitä annetaan tilinpäätöksen valmistumiselle. Hallituksen kokouksia on pidetty oleellisista asioista ja ne on kirjattu. Pankki vaatii lainannostosta pöytäkirjan.” ”Ei yhtiöjärjestyksiä ja kaupparekisteriotetta joka vuosi oteta.” (Tilintarkastaja V)

Osakeyhtiössä tuloslaskelma ja tase on vahvistettava tilikausittain. Vahvistaminen tapahtuu käytännössä hallituksen valmistelun perusteella (Kyläkallio – Iirola – Kyläkallio 2002, 847).

”(Hallinnon tarkastus) Kyllä se käytännössä käsittää sitä, että yhtiössä tehdyt toiminnot on tehty hallituksen ajatusmaailman mukaisesti.” ”Mutta eihän hallituksen pöytäkirjassa ole kuin tilinpäätöksen hyväksyminen.” ”Eihän yhtiöjärjestystä joka kerta tule käytyä läpi.” (Tilintarkastaja N)

Suomessa on paljon osakeyhtiöitä, jossa tilikauden ainoa pöytäkirja on varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja. Tyypillisesti sellaisia ovat yhden osakkeenomistajan velattomat mikro-osakeyhtiöt.

”Ensinnäkin, että hallinto on käsitellyt sille kuuluvat asiat ja tehnyt niistä päätökset sille kuuluvista asioista, eivätkä päätökset saa olla ristiriidassa lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksenkä suhteen. Laillisia päätöksiä, tarvittavista asioista.” ”Pöytäkirjoja, yhtiökokouspöytäkirja usein kopioidaan työpapereihinkin ja hallituksen kokouspöytäkirjoista tehdään muistiinpanoja hallituksen merkittävimmistä päätöksistä.” ”Kaupparekisterin ajantasallaolo.” (Tilintarkastaja Ä)

Haastatelluilla ei ollut hallinnon tarkastuksen käsitteestä yksiselitteistä määrittelyä mielessään. Alun perin hallinnon tarkastuksella lienee Suomessa tarkoitettu eräänlaista yleisarviointia yhteisön johtamisesta ja hoitamisesta (Helenius 2004, 47). Kun käsite on ollut Suomen lakiin kirjoitettu, eri tilintarkastusoppikirjat ovat kuvanneet hallinnon tilintarkastuksen kohteena eri tavoin (Kosonen 2005, 187–191), jolloin tuloksena näyttää olevan, että käsite tulkitaan epäselvin ajatuksin. Hallinnon tarkastus ei ole Euroopassa direktiivillä säädettyä, vaan perustuu kansalliseen lainsäädäntöön (Satopää 1993, 65).

Eri aikoina Suomessa käytetyt tilintarkastuksen oppikirjat (Vrt Heikkonen-Kupiainen 1977) esittävät kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen yksityiskohtien avulla. Haastateltu tilintarkastajakunta oli perinteisesti saanut käsityksensä tilintarkastuksen sisällöstä oppikirjoista ja syventäneet sisältöä eripituisten käytännön työkokemusten kautta. Haastatteluvastauksissa tuli esiin paitsi oppikirjojen usein yksityiskohtiin keskittyvä näkemys myös käytännön työskentelystä kirkastunut hiljainen tieto.

Lähteet:
Heikkonen Jaakko – Kupiainen Pentti (1977) Valvontatoimi ja tilintarkastus, WSOY: Porvoo

Helenius Antti (2004) Miten tilintarkastus on muuttunut 50 vuoden aikana – ja erityisesti millaista se oli 50 vuotta sitten, Tilintarkastus - Laskentatoi­mi 2004:4, 45–52

Kosonen Leena (2005) Vaarinpidosta virtuaaliaikaan Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta, Akateeminen väitöskirja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Digipaino: Lappeenranta

Kyläkallio Juhani, Iirola Olli, Kyläkallio Kalle (2002) Osakeyhtiö, Edita Prima Oy: Helsinki

Kärkkäinen Hanna (1998) Tilintarkastajien uskottavuus sidosryhmien näkökulmasta, Lapin yliopiston taloustieteellisiä julkaisuja: B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 6, Rovaniemi

Satopää Rauno (1993) Hyvän tilintarkastustavan nykyvaihe, Ti­lin­tarkastus - Las­kenta­toimi 1993: 1, 63–65

Satopää Rauno (2003) Suomalainen tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa – odotukset, sääntely, käytäntö Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö nro A4/2003

[1] Corporate governance-käytäntöjä on Suomessa käytössä olennaisesti listaamattomillakin yhtiöillä. HEX Oyj, Keskuskauppakamari ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto antoivat vuonna 2003 suosituksen listayhtiöiden Corporate Governancesta, jota on sittemmin comply or explain-periaatteen mukaisesti sovellettu muihinkin yhtiöihin.