TILINTARKASTUS JA VIERAS PÄÄOMA

Tutkimus
Tämä selvitys perustuu 18 suomalaisen pienyritystilintarkastajan haastatteluun tämän vuosikymmenen alkupuolella.

Tulokset
Pitkäaikaisen vieraan pääoman saldot tarkistetaan yhdessä niiden korkovelotusten kanssa lainanmyöntäjän vahvistuksista (Carmichael-Willingham-Schaller 1996, 465). Korot voidaan laskea uudestaan, että niiden laskennassa ei ole virheellisyyksiä. Tarvittaessa voidaan käyttää analyyttisiä menetelmiä, vahvistuksia tai saldokyselyjä. Haastattelulainaukset:

1. ”Vieraasta pääomasta katson yleensä pankista saadun luettelon vastuusta ja vakuudesta.” (Tilintarkastaja E)

2. ”Jos on näitä pitkäaikaisia (lainoja), kyl mä olen yleens edellyttänyt pankin todistusta lainapääomasta, tai olen ainakin pankin viimeisestä korko- tai lyhennyslapusta nähnyt, mikä on se saldo. Kyllä ne tulee tarkkaan katottua.” (Tilintarkastaja T)

3. ”Kaikki lainat.” ”(Pitkäaikaisissa) Se rahalaitoksen lähettämä tiliote on ollut näkyvissä. Elikkä olen aina pystynyt näkemään sen. Sitten ne lyhytaikaiset, siirtovelat ja muuta niin ne täytyy laskennalla käydä läpi ja ostovelat täytyy käydä läpi.” (Tilintarkastaja G)

4. ”Olen pyrkinyt ohjaamaan tilitoimistoja ja, jos asioin suoraan yrittäjän kanssa, yrittäjiä, että he hankkisivat valmiiksi saldotodistukset pankeilta valmiiksi, koska se on helposti saatavissa. Yleensä niissä on yhdessä vakuustodistuksetkin, joten siinä saa kaksikin kärpästä hoidettua yhdellä kertaa.” (Tilintarkastaja K)

5. Paras tilanne, jos tase-erittelyssä on pankin allekirjoittama todistus vieraan pääoman saldoista ja yleensä se sopii siihen todistukseen, jossa liitetiedoissa selvitetään nämä vakuudetkin ja siitä se on helpointa tarkastaa.” (Tilintarkastaja Ä)

6. ”(Lainat) Ne, jotka taseessa on, niin kyllä mä vahvistuksesta tarkastan tai muulla tavalla, että ne ovat oikein.” (Tilintarkastaja N)

7. ”Niistä on joko pankkien, luotonantajien antamat saldoilmoitukset. Tai jos niitä ei jostain syystä ole niin ne kaivetaan joskus viimeisestä, joskus seuraavasta suoritustositteesta, jossa todetaan paljonko lainaa on ollut tilikauden alussa tai ollut lainaa jäljellä.” (Tilintarkastaja F)

8. ”Se voi olla saldovahvistus, mut sit se voi olla lainan koron maksulappu, jossa on tavallisesti lainaa jäljellä. Se on siinä todennettavissa, onko lainaa jäljellä ja pitääkö saldo paikkansa.” (Tilintarkastaja V)

9. ”Yleensä tulee pankin saldovahvistukset lainoista ja jos ei ole tullut, niin sit tulee pyytää, ja se on helppo, eikä ne siitä pahaakaan tykkää.” (Tilintarkastaja S)

10. ”Mä toivon, et joku on pyytäny pankin saldovahvistukset lainoist. Mut ei ne liikuta kuitenkaan mua sillä tavalla, kun kuitenki haen ne viimeiset pankkitositteet, josta on maksettu korkoa, jos sieltä selkeis. Joka tapaukses menen niin pitkälle, että selkiää tai panen asian virhelistalle ja lähetän kirjanpitäjälle.” (Tilintarkastaja U)

Yhteenvetona 10 edellä repliikistä: menetelmät on omaksuttu oppikirjoista: tarkastetaan pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta lainanantajien saldovahvistukset (Riistama 1999, 201; Kokkonen 2000, 49). Haastattelulainauksissa on paljon yhtäläisyyksiä ja eroavaisuutta on vähän. Lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa olennaista on tilikauden katkaisu. Haastattelussa ei erityisemmin keskitytty velkojen ryhmittämiseen taseen eri riveille. Tällä asialla on merkitystä tilinpäätösanalyysin kannalta. Haastateltavat eivät erityisesti painottaneet näkökantojaan ryhmittämisasiassa. Vieraan pääoman tarkastuksen osalta haastatteluvastaukset olivat tutkijalle yllätyksettömiä, joten tässä ei ole ryhdytty niiden yksityiskohtaiseen tulkintaan.

Lähteet:

Carmichael Douglas R. - Willingham John J. - Schaller Carol A. (1996) Auditing Concepts and Methods A Guide to Current Theory and Practice, Sixth Edition, Irwin/McGraw-Hill

Kokkonen Sampsa (2000) Tilintarkastuksen perusteet ja käytäntö, Vantaa

Riistama Veijo (1999) Tilintarkastuksen teoria ja käy­täntö 2. painos, Ekonomia-sarja: Porvoo