Ajatus suppeasta tilintarkastuksesta tai lakisääteistäen yleisluonteisesta tarkastuksesta ei ole Suomessa saavuttanut kannatusta. Sekä Keskuskauppakamari että tilintarkastajajärjestöt vastustavat tällaisia hankkeita. Nämä edellyttäisivät Suomen lakiinkin uutta lisäsääntelyä. Olisi säädettävä tarkastuksen laajuudesta, kohteista, raportoinnista, vastuusta ja useista muista seikoista. Uusien käsitteiden ja niiden merkityksen omaksuminen olisi vaikeaa yrityksille ja niiden sidosryhmille. Uudentyyppiset lakisääteiset palvelut hämärtäisivät tilintarkastuksen merkitystä nykyisestäänkin.
Tilintarkastaja voi jo tällä hetkellä tarjota asiakkailleen muitakin informaation varmennuspalveluja kuin tilintarkastusta. Useimmissa maissa pienet yritykset on vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta. EU:n yhtiöoikeudelliset direktiivit tarjoavat jo nykyäänkin varsin laajat mahdollisuudet säätää vapautuksia pienten yritysten kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuuksiin. Sitä paitsi tilintarkastusvelvollisuutta koskevat mahdolliset muutokset edellyttävät kustannushyötyanalyysiä ja yhteiskunnan kokonaisedun huomioon ottamista.
LÄHTEET:
http://www.keskuskauppakamari.fi/Edunvalvonta/Lausunnot/Vihrea-kirja-tilintarkastuspolitiikka-kriisin-opetukset >, haettu 20.1.2011
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0561:FIN:FI:PDF >, haettu 20.1.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti