KIRJANPITORIKOKSEN TUNNUSMERKISTÖ

Kirjanpitorikoksesta tuomitaan kirjanpitovelvollinen, joka laiminlyö liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia. Kirjanpitorikoksesta tuomitaan myös kirjanpitovelvollinen, joka merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Kirjanpitorikokseen syyllistyy myös kirjanpitovelvollinen, joka hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa. Kirjanpitorikos edellyttää, että edellä mainituilla toimilla kirjanpitovelvollinen vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Kirjanpidon kirjausten laiminlyönti ilmenee kirjausten puuttumisena joko kokonaan tai osittain. Tämän seurauksena kirjanpidosta ei saada oikeaa ja riittävää kuvaa kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kirjausten laiminlyöntiä ilmenee tyypillisesti taloudellisen kriisiin ajautuneissa yrityksissä. yrittäjä voi esimerkiksi pyrkiä vääristämään tasetta kriisin piilottamiseksi tai pyrkiä pienentämään yhtiön veroja tulosta vääristämällä.

On myös huomattava, että kirjausten laiminlyöntien jälkikäteinen korjaaminen ei lähtökohtaisesti poista jo tunnusmerkistön täyttäneen teon rangaistavuutta. Tällä on kuitenkin merkitystä, kun arvioidaan menettelyn tahallisuutta.

Kirjanpitovelvollinen voi myös vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista toimintansa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, merkitsemällä kirjanpitoonsa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Väärä tieto on yleensä sellainen kirjaus, jolla ei ole mitään tosiasiaperustetta. Harhaanjohtava tieto on yleensä sellainen kirjaus, jossa totuudenmukainen tieto jostain syystä antaa tapahtumasta todellisuutta vastaamattoman kuvan. Harhaanjohtavaa voi olla myös käyttää virheellisesti kirjanpidon jaksottamista tai eri kirjanpitoerien arvostamista. Vääriä ja harhaanjohtavia tietoja voidaan kirjata joko tilikauden aikana tai laadittaessa tilinpäätöstä.

Kirjanpidon kirjaus tulee aina perustua tositteeseen ja siten jos kirjanpidossa ei ole lainkaan kirjauksen todentavaa tositetta, kyse on lähtökohtaisesti harhaanjohtavasta kirjauksesta. Tosin jos kirjauksen mukaista liiketapahtumaa ei ole lainkaan, on kyse väärästä kirjauksesta.

Kirjanpitorikos voidaan tehdä myös kirjanpitoaineisto hävittämällä, kätkemällä tai vahingoittamalla. Kirjanpitoaineisto voidaan hävittää esimerkiksi rikoshyödyn salaamiseksi. Jotta kirjanpitovelvollinen voisi uskottavasti vedota kirjanpidon katoamiseen sinänänsä mahdollisen ulkopuolisen tekijän johdosta, tulisi häviämisestä olla jotakin selvitystä. Pelkästään vetoamalla siihen, että kirjanpito on varastettu tai se on hävinnyt muuton yhteydessä, harvoin välttyy rikosoikeudelliselta vastuulta.
Jos kirjanpitovelvollinen salaa kirjanpidon säilytyspaikan tai muutoin piilottaa kirjanpitonsa, on kyseessä kirjanpidon kätkemisestä, Kirjanpidon vahingoittamista on esimerkiksi sen epäselväksi tekeminen tai osittainen repiminen.

Rangaistusasteikko kirjanpitorikoksessa on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä kirjanpitorikoksesta asteikko venyy neljään vuoteen asti.

LÄHDE: Talousrikos http://www.talousrikos.fi/tietoa/kirjanpitorikokset/ >, haettu 20.1.2011
Satopää Rauno: Luova kirjanpito osakeyhtiössä, http://raunonblogi.blogspot.com>, haettu 20.1.2011