maanantai 1. lokakuuta 2012

SUOMALAINEN TILINTARKASTUS

Suomalaisilla auktorisoiduilla tilintarkastajilla on ollut taipumus rajoittaa tehtäväkenttänsä kirjanpitolainsäädännön noudattamisen vartioinniksi. Suomalaisia tilintarkastajia on kehotettu aikaisempaa rohkeampiin otteisiin: tilintarkastajien tulisi valvoa, ettei tilinpäätöksessä esitetä sellaista, joka sotii yleisiä liikemoraalikäsityksiä vastaan. Tilintarkastajan tarkastaman tilinpäätöksen tulisi antaa lukijalleen oikea mielikuva yrityksen tilasta. Edellytyksenä tälle tavoitteelle on tilinpäätösinformaation luotettavuus.


Suomalaista tilintarkastuskäytäntöä on 1970-luvulla kehitetty pohjoismaiseen suuntaan, jollaiseen yhteispohjoismainen osakeyhtiölainsäädäntö on luonut mahdollisuuden. Kaksi pohjoismaista tilintarkastuksen pääperiaatetta ovat: 1) yhteisöjen tilinpäätösinformaatio on pääsääntöisesti julkista ja 2) tilinpäätökset yhteisön koosta riippumatta tarkastetaan. Viime vuosina suosituksia on kehitetty kansainvälisemmiksi pyrkimyksenä jopa maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen. Kansainväliset suositukset painottavat tilintarkastuksen tavoitteena olevan tilintarkastajan mielipiteen ilmaisemisen tarkastamastaan aineistosta. Suomalaisten tilintarkastajien riippumattomuudesta on esitetty epäilyjä. Kansalliset riippumattomuusnormit ovat EU:n alueella osoittautuneet epäyhtenäisiksi ja riittämättömiksi. Riippumattomuuden lisääminen on todettu olevan tärkeä tavoite eurooppalaisen hyvän tilintarkastustavan kehittämisessä. Tässä tarkoituksessa kansainvälinen tilintarkastusalan ja taloushallinnon järjestö IFAC (International Federation of Accountants) hyväksyi marraskuussa 2001 jäsenkuntaansa velvoittaviksi uudet riippumattomuussäännökset tilintarkastuksia ja muita taloudellisen informaation varmentamistehtäviä suorittaessaan.

Taloudellisen toiminnan valvontaa varten on kaikkialla maailmalla valtiokohtaisia tilintarkastusjärjestelmiä. Niitä toteuttavilla tilintarkastajilla on runsaasti erilaisia kansallisia normeja, joita noudattaen he toteuttavat tehtäväänsä. Eri maiden välillä on havaittavissa kuitenkin merkittäviä eroja tilintarkastusjärjestelmissä. Tilintarkastajan asema suhteessa tarkastettavaan organisaatioon saattaa olennaisesti vaihdella. Tilintarkastajien tehtävänkuvausta ei myöskään ole lähdetty standardisoimaan. Kansainvälinen harmonisoinnin tarve on Euroopassa kuitenkin tiedostettu EU:n laajentumisen myötä. Kansalliset tilintarkastusjärjestelmät ovat vastanneet tarpeeseen sisällyttämällä järjestelmään kansainvälisten suositusten sovelluksia

Tilintarkastuksen lähtökohta on Suomessa toinen kuin anglosaksissa maissa. Kaikissa yhtiöissä tulee olla lakisääteisesti tilintarkastaja. Tilintarkastus ei rajoitu julkisesti noteerattuihin yrityksiin Suomessa on ollut tavoitteena saada tilinpäätökset julkisiksi. Suomessa tilintarkastusvelvoitetta ei ole poistettu koon perusteella pienimmiltäkään yhteisöiltä. Tilintarkastuksessa on kuitenkin johtavana periaatteena niin Suomessa kuin kansainvälisesti olennaisuus. Tällä käsitteellä joustettuna kansainvälisiä suosituksia voidaan soveltaa maammekin tilintarkastuskenttään.

Suomessa tilintarkastuksen lähtökohdaksi on asetettu vaatimus tutkia, onko yhteisön tai säätiön johto (hallintoneuvosto, hallitus tai vastuunalaiset yhtiömiehet ja toimitusjohtaja tai muussa vastaavassa asemassa oleva henkilö) täyttänyt kirjanpitoon ja hallintoon asetetut velvoitteet lakien, yhteisöjen sääntöjen ja hyvän kirjanpitotavan mukaan. Vaikka tilintarkastaja valvoo itse asiassa yhteisön johtoa, voi johto

1) käyttää valvonnassaan hyväkseen tilintarkastajilta saamaansa informaatiota ja

2) pyytää tilintarkastajilta valvontatehtävissään tarvitsemia neuvoja.

Tilintarkastaja antaa informaatiota kirjallisesti tai suullisesti. Hän voi toimia vuositilintarkastuksen ohella yhtiön valvontatilintarkastajana. Kansainvälisesti tilintarkastajien palveluvalikoima on kirjava. ”Yleensä puhutaankin tilintarkastajan konsultoinnista, kun viitataan muihin tilintarkastajan tarjoamiin palveluihin kuin lakisääteiseen tilintarkastukseen (full scope audit) ja yleisluonteiseen tarkastukseen (review)” .

Ei kommentteja: