lauantai 16. marraskuuta 2013

VARMENNUSPALVELUJEN AMMATTINIMIKKEET

Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen on tällä vuosikymmenellä ollut kiireettömällä aikataululla esillä. TEM:n asettaman työryhmän raportti valmistui vuosi sitten. Työryhmä ehdotti raportissaan yhteistä perustutkintoa, tilintarkastajatutkintoa. Tilintarkastajatutkinnon lisäksi voi suorittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin erikoistumistutkinnon. Tämä on johtamassa mahdollisuuteen uudistaa myös tilintarkastajatutkinnon suorittaneiden ammattinimikkeitä.

Mielestäni eri varmennuspalvelujen ammattilaisten nimikkeet pitäisi saada selvästi toisistaan erottuviksi. Ehdotan ruotsalaista perinnettä mukaillen, että perustutkinnon selvittäneistä tultaisiin käyttämään ”titteliä” varmennusmies. Tulevaisuudessa varmennuspalvelujen kirjo tulee lisääntymään, joten ammattilaisten nimike tulisi vastata työn kuvaa. Ruotsissahan oli aikaisemmin käytössä tilimies-nimike (räkenskapsman), joten asiassa ei varsinaisesti ole mitään uutta.

Erikoistumistutkinnoille löytyy jo suomalaisestakin perinteestä osuvat ilmaisut. Yksityisellä sektorilla Suomen järjestyksessä toisessa osakeyhtiölaissa puhuttiin tilien tarkastuksesta. Yksityisen sektorin erikoistumistutkinnon suorittaneille osuvin nimike onkin tilintarkastaja. Julkishallinnon varmennuspalveluilla on Suomessa oma taustansa. Niinpä vuodesta 1992 alkaen on heidän pätevyyttään koeteltu julkishallinnon asioita käsittävällä tentillä. Kunniakas latinalaisperäinen revisoori -nimike tuntuu vastaavan kansan mielikuvaa heidän työstänsä.

LÄHDE: Selvitysmies professori Edward Andersson: Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 1/2010)

4 kommenttia:

Lasse Åkerblad kirjoitti...

Niin kiirettömällä, että pidättäytyminen kiinni Anderssonin raporteissa on jo roikkumista vanhassa kiinni kun tilintarkastuksen maailma on muuttunut, ympäröivä maailma on muttunut, "juna meni jo". Joissakin TEM:lle annetuissa lausnnoissa tämä todettiin. Itse olen aivan saamaa mieltä.

Nostalgisia ehdotuksia annat! Voisin jo omaani vähän maistella ja virittäytyä tulevaan ja kirjoittaa "hyväksytty tilimes" seuraavan kertomukseni alle!

Minusta on todella vahinko, ettei olla pääsemässä yhteen tilintarkastajatutkintoon. Tässä(kin) olisi voinut ottaa oppia Ruotsista (Toki Andersson ei tästä mitään aikanaan tietenkään tiennyt).

Olen ymmärtänyt, että juuri HTM-yhdistyksen edustajat ovat tätä yhden tutkinnon vaihtoehtoa. Lopputulemako tästä on, että HTM on "vain perustutkinnon" suorittanut, eikä osaa mitään oikein kunnolla.

Siinä mielessä ehdotuksesi, että "tilintarkastaja"-nimike kuuluu vasta KHT-tutkinnon suorittaneelle, on looginen, odotetaanhan että varmennnuspalveluja tuottavalla on vankat tiedot, ei ole pelkästään "perustiedoilla" matkassa.

Minusta kaikki olisivat "hyväksyttyjä" tai "auktorisoituja" tilintarkastajia. PIE-erikoistumistutkinnon - ei "yksityisen sektorin" eikä julkisen sektorin erikoistumistutkinto antaisi hihamerkkejä katukuvassa. Kuka muuten sanoo, että tulevaisuudessa tarvittavat erikoistumistutkinnot tähän loppuvat tähän kahteen? Finanssilaitokset vaatisivat jo omansa.

raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

Suosittelen poistamaan ISA-standardien käytön kaikilta muilta yhteisöiltä paitsi noteeratuilta ja rahoitusalan toimijoilta. Kun ottaa huomioon lisäksi EU:n säädökset, standardit jäisivät koskemaan vain 2500 suomalaista yritystä. Perusteluna esitän, ettei EU:n säätelemä tilintarkastus ole muille yhteisöille tarkoituksenmukaista. Tämän seurauksena on varauduttava tilanteeseen, jossa pienempien yritysten tilintarkastukset kehittyvät omaan suuntaansa ja suurempien yritysten tilintarkastukset omaansa, minkä johdosta kansalliselle kevennetylle varmennuspalvelustandardille on sijansa.

Ehkä tämän jälkeen vain "Big four" jää suorittamaan tilintarkastustansa ja muu ammattikunta saa paikkansa muiden varmennuspalveluiden parissa.

Unknown kirjoitti...

Samanlainen käsitys ISA:n käytöstä on mullakin ja IAASB:n viimeisimmät muutosehdotukset sen selvästi osoittaa. EU omaksuu ISA:n tilintarkastusstandardikseen.

EU ei itse esitä vaihtoehtoja alle alarajan yrityksiä varten vaan siellä on tilaa kansalliselle sovelluksille. Tanska sellaisen teki, Virossa on jo, Kanadassa omistajat voivat valita review-varmennuksen auditin tilalle.

Joku meillä Suomessa joku piiri selvästi jarruttaa kehitystä!

Ymmärretäänkö meillä mitä ISA-tilintarkastus ihan oikeasti pitää sisällään, sen suurta vaikeuskerrointa? Vertaan vaan mm. sitä varsin vaatimatonta aineistoa, ISA-koulutusta ja tilintarkastajan työvälineitä joita Suomessa on tarjolla kansainväliseen vastaavaan.



raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

Nyt ISA-tilintarkastuksellekin on vaihtoehto tulossa.