sound auditing procedure, generally accepted auditing principles
Yleissäännös ja joukkotapanormi, jota kaikkien tilintarkastajien on noudatettava.
Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa. On mahdollista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suomalaisessa lainsäädännössä täsmennetty vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi.
Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa. Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden. Tapaa voidaan pitää velvoittavana yleissääntönä. Hyvä tilintarkastustapa on siinä mielessä kytketty lainsäädäntöön, että toisen valtion lainsäädännön piirissä se voi olla jotain muuta kuin Suomessa.
5 kommenttia:
Käytännössä on tuntunut siltä, että hyvä tilintarkastustapa (htt) on antanut oikeuden tilintarkastajalle toteuttaa tilintarkastus hyvin laajan omaan harkintaan perustuvana; seinät kaukana ja katto korkealla. Näin varmaan on ollut joskus ihan oikeastikin mutta KHT-yhdistyksen suositukset tämän kumosi - tosin vain teoriassa vielä ajalle ennen 2010.
Olisi kiva tietää, miten aikanaan htt todella syntyi! Oma arvaukseni on, että se perustuu Amerikan GAAS:n kymmeneen, hyviin lyhyeen muotoon kirjoitettuun standardiin. Näistä General Standards-osio ja Standards of Reporting on kirjoitettu tilintarkastuslakiin mutta Standards of Fieldwork - eli tarkastuksen käytännön toteutus toimenpiteineen - on jätetty alan järjestöille ym. huoleksi. Aivan kuten USAssa, tosin siellä kaikkien kymmennen soveltaminen (mm ns. SAS).
Oma käsitykseni nykyhetkestä on, ettei htt - enää - perustuu siihen miten sitä keskimäärin toteutetaan tai esim. yhdeksän kymmenestä tilintarkastaja työnsä toteuttaa. Nyt htt:aan kuuluu ISA-standardien noudattaminen kaikilta osin. Tässä ei ole minusta olennaisuusharkintaa tarjolla ei ole vaan kaikki relevantit standardit ja niiden relevantit vaatimukset on noudatettava. Kaikki standardit on tilintarkastajan osattava.
Tässä voi pohtia, mikä on ero ISA:n positiossa muihin pohjoismaihin verrattuna. Heillä kertomuksessa ilmoitetaan, että tarkastus on suoritettu ISA:n ja htt:n mukaisesti mutta Suomessa vain htt:n mukaisesti. Sisällöllisesti - siis tapaan suorittaa tilintarkastus - ei tässä voi olla eroa maiden välillä. Tapaan ilmaista asia johtunee lainsäädäntö-/laksitekstieroista. Mutta jos kerran VALA sisällyttää ISA:t hyvää tt-tapaan ja jäsenyytemme (nyky)KHT-yhdistyksessä vaati ISA:n noudattamista, miksemme voisi avoimesti ja läpinäkyvästi kirjoittaa että "tilintarkastus on suoritettu htt:n mukaan johon kuuluu ISA:n noudattaminen"? Ainakin odotellassamme ISA:n lopullista tulemista EU:n komission leimalla varustettuna!
Hyvä tilintarkastustapa otsikkona on ruotsalaislähtöinen. Se ilmaistiin siinä vaiheessa, kun suomalaisista KHT:sta oli 49 % sukunimeltään "ruotsalaisia". Varsinaisesti suosituksia alettiin luonnostella silloin, kun itse suoritin KHT-tentin 1975. Aluksi ne perustuivat Union Européenne des Experts Comtables Economiques et Financiers:in (UEC) ohjeisiin. Suomessa ensimmäisenä valmisteltiin suositus osakeyhtiötä koskevan tilintarkastuksen yleisistä periaatteista, joka hyväksyttiin KHT-yhdistyksen kokouksessa 22.1.1977. Vuonna 1983 KHT-yhdistys laati suositusehdotuksen pienten yritysten tilintarkastuksesta.
IFAC perustettiin 1977 ja sen vaikutus alkoi näkyä.
suosituksissa 1980-luvulla. Ruotsin FAR julkaisi 1982 kirjan International Statements, Guidelines etc on Accounting and Auditing. Sen kirjan KHT-yhdistys jakeli Omnibus editionina jäsenkunnalleen.
On kuitenkin ollut selvää, ettei tilintarkastus muutu ainakaan sillä tavoin, kun HTM-yhdistyksessä asiaa ajettiin. Järkevä tutkimustieto puuttuu 2010-luvun käytännöntason tilintarkastuksesta. Minun tutkimustulokseni ulottuvat vuoden 2005 loppuun. Odottelemme nyt the Nordic Audit Approachia (ja mahdollisesti riitelemme, miten pienet yritykset todella tilintarkastetaan). Suosittelen tutustumaan myös Torpon väitöskirjaan Tilintarkastusverkoston muodostuminen...vuodelta 2012.
Voimme siis sanoa, että IFAC standardeineen on jo kolme vuosikymmentä vaikuttanut siihen, mikä oikeasti hyvä tilintarkastustapa on - Suomessakin. Mutta vasta neljännen alkaessa se muuttui todellisuudeksi joka tilintarkastuksen ja tilintarkastajan kohdalla!
Olen tutustunut Torpon väitöskirjaan. Olen sitä lukenut nimenomaan tänä päivänä voimassa olevien säännösten, mm. ISA:n ym. määräämässä olosuhteiden valossa. Tämä näkövinkkeli herättää pakostakin siitä paljon kysymyksiä! Mm. missä kulkee lakisääteisen tilintarkastuksen ja syvällekin menevän, osallistuvankin neuvonnan/konsultointipalvelujen raja? Ja onko tilinpäätöksen "tilintarkastus" todella synonyymi yrityksen "terveystarkastukselle"? Se voi olla ok jos tilintarkastus on normaali markkinavoimien tuote, mutta nyt vielä on eduskunnan määrämästä tarkastuksesta kyse!
Käytännöntason tutkimus puuttuu. Em. teoskin edustaa 2000 luvun alun tilannetta. Lisensiaattityösi oli kuitenkin tilannekatsauksessaan selväsanainen; säännösten mukainen tarkastus oli vain pyhäpuheissa, realimaailma oli vallan toinen. Ok, se oli silloin mahdollista ja hyväksyttäväkin.
Tänä päivän aineistoa olisi laadunvalvonnan myötä runsaasti olemassa! Se edellyttää, että tutkimuksen aiheeksi otetaan esim. tilintarkastuksen laatu ja lähdetään siitä, että se perustuu säännösten noudattamiseen. Tällä tavalla määriteltyyn laatuun ei pidä sotkea mitään muuta asiakashyötyä kuin mitä liittyy taloudelliseen raportoinnin oikeellisuuteen.
Kuka sen tekisi? VALA on kaikki valta jos haluaa. Ja miksei TILAkin? Tai yhdistyksemme?
Uskon, että hyvän tilintarkastustavan suositusten ensimmäiset ohjeet perustuivat UEC:n ohjeisiin ja IFAC:n vaikutus alkoi 1980-luvun puolivälissä. Sitä en tiedä millaiseen prosessiin UEC:n ohjeet 1970 puolivälissä perustuivat.
Torpon väitöskirja on mielestäni laboratoriokoe vuosituhannen vaihteesta. Se kuitenkin tavallaan on maanläheinen, vaikka kolmikantainen tarkastustyö näyttäisi ainakin tällä hetkellä epärealistiselta.
Kansainvälinen tilintarkastustutkimus (esimerkiksi Knechel) välillä pitää tilintarkastusta markkinalähteisenä palveluna.
Laadunvalvonnan kautta on jonkin verran varmaan aineistoa TILA:n hallussa. Toimiessani itse TILA:n toimeksiannoissa sain sen käsityksen, että professori Teija Laitisella on jonkinmoinen tulkintamonopoli tähän aineistoon. Laadunvalvonnassa on se ongelma, ettei niitäkään suoriteta täysin homogeenisesti. Tyydyttävä totuuden sitä kautta varmaan olisi saavutettavissa.
Kyllä tutkimuksen tekijän tulisi olla kokenut tilintarkastaja. Sellainen pitäisi löytyä kyllä nykyisen yhdistyksemme sisältä siten, että kuuden suurimman tarkastustoimiston henkilökunta rajataan pois jääveinä. Toisaalta tutkimuksessa parhaat tulokset saataisiin täydentämällä aineistoa haastatteluilla.
Tutkimuksesta vähäsen vielä. Teija Laitinen esitteli joitakin laaduntutkimustuloksiaan - ja luvaten lisää - vuosi sitten HTM-pävillä ja hän juttunsa aiheesta julkaistiin HTM-Infossa. Laajempaa jakelua en ole siitä nähnyt.
Tein jutusta ruotsinkielisen "Quick & Dirty"-käännöksen FAR:n Danin Brännströmin keskustelupalstaa varten ja löytyy tässä http://ow.ly/yDoJS
Lähetä kommentti