Maallikkotilintarkastukselle on Suomessa jätetty jäähyväiset. Maallikkotilintarkastajaa ei voida enää käyttää kirjanpitolain säätämän kirjanpidon tarkastukseen. Tilintarkastuksesta saavat huolehtia ainoastaan KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastajat. Käsite tilintarkastaja siis on uskottu ainoastaan ammattitutkinnosta selviytyneille. Tarkastelen asiaa kahdelta näkökulmalta: yrityksen ja tilintarkastajan vinkkelistä.
Yrityksen on nyt huolehdittava, että sen kaupparekisteriotteessa ei vastedes ole maallikkotilintarkastajan nimeä. Kaupparekisteriote on tärkeä tiedonsaantilähde yhteisön ulkoisen rahoituksen toimijoille. Rahoittajan kiinnostus kohdistuu kaupparekisteritiedoista ilmenevään tilintarkastajan nimeen. Samoin tavarantoimittajat ovat kiinnostuneita siitä, ketkä tulevat vahvistamaan asiakkaan tilinpäätöstiedot. Maallikkotilintarkastajan nimen löytyminen - vaikka pelkästään varatilintarkastajan kohdalta - voi tästä lähtien suoraan nostaa lainan hintaa. Rahoittaja tulkitsee, ettei yhteisö haluakaan hoitaa asioitaan, lukiessaan maallikkotilintarkastajan nimen kaupparekisteriotteesta.
Tilintarkastajan työnkuvan tutkiskelu on paikallaan tilintarkastusvelvollisuudesta vapautettujen alle 200 000 euron liikevaihtoisten toimeksiantajien kohdalla. Tilintarkastajan on syytä puntaroida, miksi tilintarkastuksesta vapautettu yhteisö sittenkin on halunnut hänen palvelujaan käyttää.
Maallikkotilintarkastus on ollut yrityksille nykyistä tarkastusta huokeampaa. Gullqvist & Eriksson (2014, 52 -53) selvittivät, onko maallikkotilintarkastuksesta luopuminen yritysten mielestä vaikuttanut tilintarkastuksen laatuun? Hieman alle puolet vastanneista oli sitä mieltä, että ei ollut kokenut mitään eroa vaihdettuaan tilintarkastajaa. Tilintarkastuksen hinnassa oli koettu ero, vaikka laadun ei oltu koettu muuttuneen. Noin viisi prosenttia koki, että tilintarkastuksen laatu oli huomattavasti heikentynyt tilintarkastajan vaihdoksen myötä. Mutta yhtä moni vastaaja oli kokenut, että tilintarkastuksen laatu oli huomattavasti parantunut nykyisen tilintarkastajan ollessa parempi kuin edellisen. Yleisesti ottaen noin kolmasosa vastaajista oli kokenut laadun parantuneen.
LÄHDE: Gullqvist, Benita – Eriksson, Paula Paraniko tilintarkastuksen laatu maallikkotarkastuksen loputtua. Balanssi 5/2014, 52 -53.
.
2 kommenttia:
Tekisi myös kysyä onko ko. tutkimus kovin "asiallinen"? Kirjoittajat ovat valinneet yhden tavan mitata laatu, Angus Duff:n mallin mukaisesti. Se edustaa rutkasti "pehmeitä arvoja" kun taas tilintarkastuslain muutos tähtäsi juuri teknisen tason kohottamiseen; olihan se vallan erikoista, että "putkimies teki sähkömiehen töitä".
On myös runsaasti muita tapoja mitata laatu. Se onko tämän valinta oikea tilanteeseen jossa tilintarkastajan vaihdosta oli ehkä vain yksi tarkastus tehty?
Tilanne muistuttaa enemmän kahden entisestään tuntemattoman ihmisen tapaamistilannetta johon sovelletaan tilintarkastuksen laatukriteerejä. (Ehkä juuri siksi valittiinkin AD:n edustamaa pehmeiden arvojen mallia.)
Ehkä tänään liikaakin tätä teknistä laatua - vertaa laadunvalvonta - mutta sen on minusta oltava kunnossa. Sen päälle sitten hyvät sosiaaliset taidot tekevät hyvän tilintarkastajan. Varsinkin kun hän on asiakasrajapinnassa. Kun vielä Duffin mukaan hinta on yksi laadun tekijä - niin halpa hinta tekee tarkastajasta laadukkaan... (Voi meneekö se toisinpäin, että halpa hinta on huonon laadun merkki, että tarkastaja "ei kehtaa tätä enempää tästä työsta ja osaamisesta laskuttaa".)
ISA-standardien mukaan tehty mikroyrityksen vuositilintarkastus vie aikaa tehokkaillakin työmenetelmillä 12 tuntia. Suomessa tilintarkastuskustannukset mikroyrityksissä eivät ole yltäneet näin isoon tarkastukseen, sillä suomalainen tilintarkastus on perinteisesti maailman halvimpia. Kilpailutilanne suomalaisilla tilintarkastusmarkkinoilla tuskin sallii kahden päivän tilintarkastuksia jatkossakaan, ei ainakaan asunto-osakeyhtiöissä eikä yhdistyksissä, jotka ovat maassamme tilintarkastajien työsarkaa. Teollisuusyhtiöiden puolella tilintarkastuksessa on keskeistä pienten ja keskisuurten yhtiöiden omistajien tukeminen.
Laadunvalvonta jää alallamme aina torsoksi (liian vaikea tehtävä), mutta nykyinen menettely on ollut askel alaspäin HTM-yhdistyksen järjestelmään verrattuna.
Lähetä kommentti