torstai 1. lokakuuta 2015

TEHOTON OSINGONJAKOPÄÄTÖS OSAKEYHTIÖSSÄ


Osingonjakoa koskenut päätös on tehoton, jos osinkoa on päätetty jakaa enemmän kuin taseessa on jakovaraa. Sen ohella osingonjakopäätös on tehoton, jos yhtiö on maksukyvytön taikka, jos jako aiheutti maksukyvyttömyyden, eikä tätä huomattu, vaikka olisi pitänyt tietää. Tällaista päätöstä ei ole lupa tehdä edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.
Hallitus ei saisi esittää eikä yhtiökokous päättää voitonjaosta, jos maksukyvyn vaarantumisesta on epäilys. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.
On huomattava, että varojen jaon suuruudella on merkitystä maksukyvyn arvioinnissa. On arvioitava, selviytyykö yhtiö erääntyvistä velvoitteistaan oikea-aikaisesti ja -määräisesti näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan.
Maksukykyä arvioitaessa on huomioitava maksuvalmius, vakavaraisuus, kassavirta-analyysit, rahoitusmahdollisuudet ja liiketoiminnan olosuhteiden tunteminen. Jos edellä mainitut asiat on selvitetty ja dokumentoitu, on todennäköisesti toimittu huolellisesti. Maksukyvyn sisällöstä osakeyhtiöoikeudellisessa merkityksessä ei kuitenkaan ole oikeuskäytäntöä.

LÄHDE:      Immonen Raimo (2015) Voitonjaon jälkikäteiset muutokset – osakkeenomistajan asema. Tilisanomat 4, 38–39

2 kommenttia:

Lasse Åkerblad kirjoitti...

"On arvioitava, selviytyykö yhtiö erääntyvistä velvoitteistaan oikea-aikaisesti ja -määräisesti näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan".

Tilanteet voivat olla varsin monimutkaiset joissa tilintarkstajan ammatillinen harkinta on lujilla:

Käytännössä tulee usein vastaan tilanteita, joissa yhtiö ei ole selvinnyt velvoitteistaan oikea-aikaisesti, on esimerkiksi lykännyt lainojensa takaisinmaksua. Vaikka yhtiö olisikin sopinut pankin kanssa muutoksesta, voitaneen osingonjakoesitystä pitää oyl:n vastaisena.

Usein toistuva tilanne on - koska rahaa ei yksinkertaisesti ole kassassa - että osinko "maksetaan" mutta osingonsaaja lainaa osinkonsa saman tien takaisin yhtiölle. Taustalla ovat yleensä verotukselliset syyt. "Saastuuko" laina vai onko kyse kielletyn osingonjaon "pesusta"? Nähdäkseni tällaisen lainan takaisinmaksu edellyttää maksuvalmiustestin suorittamista jokaisen lyhennyksen osalta; laina on "saastunut".

Omistajajohteisissa yhtiöissä saattaa olla taseessa clearingtili omistajajohtajan transaktioille: Omistajajohtaja maksaa firman luottokortilla yksityistalouteen kuuluvia eriä, alennusten saamiseksi tavaraa ostetaan yhtiön nimissä, yhtiön hankkimia tavaroita ostetaan itselleen jne. Kun tälle samalle clearingtilille yhtiö kirjaa em. osingonjakovelkansa voitaneen todeta, että "pesu" on lähellä onnistumistaan; osingonjakovelkaa vain "kuitataan" pois...

Omistajajohtaja myös määrää oman palkkansa. Oma palkka - tai mahdollisesti "kohtuuton" määrä siitä, on myös rinnastettava varojen jakoon kun tilintarkastaja tekee maksuvalmiustestiään. Jos "yhtiö" on lykännyt lyhennyksiä tai muista velvoitteista on haettu kevennyksiä, omistajajohtajan palkka tulee tarkastelun kohteeksi.

raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

Käsitykseni mukaan maksuvalmiustestejä pitäisi todella tehdä. Ongelma näissä mikroyrityksissä on se, että niitä ei tehdä. Erään suuren valtakunnallisen ketjun Turun tilitoimistossa minulta kysyttiin viime kesällä, mikä sellainen maksuvalmiustesti on. Ovatko pienyritysten maksuvalmiustestit yhdenlainen tilintarkastajan myymä lisäpalvelu, jolla kysyntää on kovin vähän??!!!