Sijoitus sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastoon voidaan tehdä monella eri tavalla. Yhtiöön voidaan
sijoittaa rahavaroja tai muuta omaisuutta oman pääoman ehdoin ilman, että
osakkeenomistaja saa lisää yhtiön osakkeita. Myös pääomalaina tai muu rahalaina
voidaan muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi.
Palautettaessa
rahaa SVOP-rahastosta osakeyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle varojen
jakamista. Hallituksen päätösesityksessä tulee mainita ehdotetun varojenjaon
määrä sekä se, mitä varoja on tarkoitus jakaa. Mikäli yhtiössä on pidetty
seurantaa SVOP-rahastoon eri aikoina tehdyitä sijoituksista, voidaan
varojenjakoa koskevassa päätöksessä kohdistaa jako tiettyihin rahastoon
merkittyihin varoihin.
Hallituksen
vastuulla on se, että varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyisyyttä. Varojenjakoa
koskevan esityksen tulee perustua maksukykyisyystestiin, joka osoittaa, että
ehdotettu varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Hallituksen kokouspöytäkirjan
liitteeksi olisi hyvä laatia muistio, jossa kuvataan maksukykyisyystesti, mihin
testi perustuu, mitkä olettamat ovat laskelmien taustalla, sekä hallituksen
perustelut, miksi yhtiön maksukyky ei vaarannu.
Yhtiökokous
päättää varojenjaosta hallituksen esityksen mukaisesti tai siitä poiketen.
Kaikkien osakkeenomistajien päätöksellä yhtiökokous voi päättää varojenjaosta
myös ilman hallituksen esitystä. Päätös varojen jakamisesta tehdään yleensä
yksinkertaisella enemmistöllä, jollei yhtiöjärjestyksessä ole tiukempia
enemmistövaatimuksia. Varojen palautuksen perusteena on viimeisin vahvistettu
ja tilintarkastettu tilinpäätös, josta on ilmettävä jaettavat varat ja niiden
määrä.
Yhtiökokouksen
päätöksessä on mainittava, mitä varoja jaetaan. Mikäli varoja ei makseta heti,
on varojenjakoa koskevassa päätöksessä mainittava, milloin varat maksetaan tai
ne ovat nostettavissa. Mikäli varoja jaetaan muuna kuin rahana, myös tästä on
mainittava yhtiökokouksen päätöksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti