Suomessa tilintarkastajan tulee suorittaa
myös hallinnon tarkastus ja antaa lausunto. hallinnon tarkastuksen tavoitteena
on selvittää vastuuvelvollisten toiminnan lainmukaisuutta yhteisölainsäädännön
perusteella. Niin kauan kun Suomessa on voimassa laki hallinnon tarkastuksesta,
on ISA-pohjalle yksinomaan rakentuva tilintarkastus utopiaa. Hallinnon
tarkastuksen kohtalo on mielenkiintoisimpia asioita tilintarkastuslakia
uudistettaessa. Uudistus on tulossa eduskuntakäsittelyyn nyt kevään aikana.
Hallinnon tarkastusta eivät kuitenkaan ISA:t
kata, mutta kun tilintarkastaja ei saa lausua mitään laadullista, siis
tarkoituksenmukaisuudesta, niin tuo olisi vallan riittävä. ISA:n edellyttämät
toimenpiteet hoitaisivat loput, esim. mitä tulee sisäiseen valvontaan, sen
järjestämiseen ja toimivuuteen.
Vaikka hallinnon tarkastuksen arviointiin
liittyy tapaus- tai toimialakohtaista harkintaa ja vaikka hallinnon
tarkastuksen rajojen määrittely on vaikeaa, voidaan siitä tunnistaa yleisiä
ominaispiirteitä.
Hallinnon tarkastus ei ole ensinkään
erotettavissa omaksi alueekseen. Se on ymmärrettävä yhteisnimitykseksi
tilintarkastajan raportointivelvoitteille, jotka eivät välittömästi liity
tilinpäätöksen antamaan oikeaan ja riittävään kuvaan taikka tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen ristiriidattomuuteen, mutta jotka ovat olennaisia
tarkastettavan kirjanpitovelvollisen toiminnan kannalta. Raportointiin kuuluu olennaisena
osana raportoida eräiden säädösten ja määräysten noudattamisesta.
Hallinnon tarkastus ei toisaalta ole
tarkastuskohteen tulevan toiminnan tai sen johdon tarkoituksenmukaisuuden
varmentamista. Hallinnontarkastuksessa ei ole kyse myöskään sisäisestä
valvonnasta, vaan sen järjestäminen kuuluu yksinomaan yhteisön tai säätiön
johdon vastuulle. Tilintarkastuksen suorittamiseen liittyy lisäksi yleinen
olennaisuusperiaate, jonka mukaan tilintarkastajan on raportoitava sellaisista
säädösten tai määräysten rikkomisista, joilla on tai voi olla olennainen
vaikutus tarkastuskohteen tilinpäätökseen.
4 kommenttia:
Riittääkö TEM: virkamiehillä rohkeutta ehdottaa hallinnon tarkastuksen poistamista? Epäilen myös, ettei kansanedustajistakaan sitä löydy; yhtenäistä kantaa tai tietoa siitä ei vaan ole olemassa, on uskon ja uskomuksen asia, aina ollut....
Lisäksi on lakiin kirjoitettu hallinnon tarkastamisesta muttei ISA-tilintarkastusstandardien noudattamisesta: ISA:lla ei siksi voida korvata hallinnon tarkastusta. Tai sitten pitää samaan aikaan löytyä kunnon ja yksiselitteinen mahtikäsky uudelta Tilintarkastusvalvonnalta, että hyvä tilintarkadtustapa ON yhtä kuin standardien noudattaminen. Ja piste; ei enää mitään "osana hyvää tilintarkastustapaa"!
Hallinnon tarkastaminen - yhteisölainsäädännön mutta myös muiden keskeisen yrityslainsäädännön nuodattamisen tarkastaminen - voisi periaatteessa olla korvattavissa tilintarkastuslakiin kirjattavalla "tilintarkastajan ilmiantopykälällä". Viime vuonna kaatunut esitys tästä mutta rajatummassa ja tarkemmassa muodossa, on joka tapauksessa alalle tulossa, ennemmin tai myöhemmin.
Tätä Mähösen jutun lausetta en aivan saa auki: "Hallinnontarkastuksessa ei ole kyse myöskään sisäisestä valvonnasta, vaan sen järjestäminen kuuluu yksinomaan yhteisön tai säätiön johdon vastuulle." - Toki vastuu järjestämisestä on johdolla mutta sen olemassaolon ja toimivuuden toteaminen kuuluu olennaisena kohteena tilintarkastajalle. Tältä osin ISA paikkaa jutun kirjoittajan esille nostaman puutteen hallinnontarkastuksessa.
Hallinnon tarkastus sisältää alla lueteltuja aihealueita (Tomperi, Soile (2009) Tilintarkastus Normeista käytäntöön. Edita Prima Oy, Helsinki):
Säännösten noudattaminen
Pöytäkirjojen tarkastaminen
Sisäisen valvontajärjestelmän tarkastaminen
Rekisteritietojen tarkastaminen
Osake-, osakas- ja jäsenluettelon tarkastaminen
Sopimusten ja lähipiiritapahtumien tarkastaminen
Varainhoidon ja riskien hallinnan tarkastaminen
Veroasioiden ja viranomaisilmoitusten tarkastaminen.
Hallinnon tarkastus ei ole täsmällisellä tavalla vakiintunut. Hallinnon tarkastuksen tavoitteena on kartoittaa, onko yhteisön johto syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan, tai onko johto rikkonut yhteisöä koskevia säädöksiä.
Mikä onkaan hallinnon tarkastuksen alkuperäinen tavoite?
Minusta kyse on kannan ottaminen siihen, "onko talossa kaikki hyvin, vallitseeko siellä kuri ja järjestys." Tarkastustustoimenpiteiden piti antaa perusteet tilintarkastajan kannanotolle vastuuvapaudesta, puoltaako hän sen myöntämistä.
Tältä osin olemme nyt Suomessa vesittäneet hallinnon tarkastuksen alkuperäistä tarkoitusta kun tätä lausuntoa emme enää anna. Jäljelle on siksi jäänyt vain tuo raskain vaihtoehto, huomauttaa kertomuksessa johdon vahingonkorvaukseen johtavasta menettelystä. Tämä yhdistettynä olennaisuuteen merkitsee sitä, että liikumme työssämme vallan yleisellä ja korkealla tasolla ("vain isot asiat") mitä tulee havaintoihimme.
Useimmat em. listalla olevat kohteet tulevat ISA:ssa huomioiduksi. Pöytäkirjat, rekisteritiedot, osakas-/osakeluettelot, sopimukset ovat kaikki lähteitä kun tilintarkastaja muodostaa käsityksensä yhtiöstä ja tapahtumista. Vaikka hän ensisijaisesti lukee aineistoa tilinpäätös mielessäään, hän tuskin voi olla tuomatta esille mahdollisesti löytämänsä tekniset puutteet.
Käytännössä kaikki listan aiheet liittyvät yrityksen sisäiseen valvontaan. Holtiton meno mitä tulee esim. rekisteritietoihin, pöytäkirjoin yms. ovat ISA:ssa riskiarvio-asioita; onko kirjanpito, tilinpätös samoilla "arvoilla" toteutettu? ISA sisältääkin runsaasti vaihtoehtoja kommunikoinnille puutteista eri yhtiöorgaaninen kanssa. Kommunikointi on lisäksi pakollista.
Käsitykseni mukaan, luopuminen hallinnon tarkastuksesta edellyttää Suomessa(kin) ISA-standardien yksiselitteistä hyväksymistä hyväksi tilintarkastustavaksi. Näin ei tänään vielä ole ja standardien mainitseminen nykymuodossaan tilintarkastuslaissa sen käytännössä jopa estää.
Riittääkö tilintarkastajalle, että raportoidut asiat ovat "oikein" (ts. luku täsmää johonkin)? Onko kaikki edellä esitetyn kysymyksen lisäksi mahdollisesti varmistetut asiat sitä hallinnon tarkastusta?
Tilintarkastajien ammattikuntaan luotetaan yhtä paljon kuin yksittäiseen tilintarkastajaan.
Onko moraalisesti oikein myydä tilintarkastajan työtä argumentilla: "olen luotettavampi kuin ne muut"?
Pienyritystilintarkastajat kokevat kansainvälisillä suosituksilla ryyditetyn hyvän tilintarkastustavan heteronomiseksi normiksi (Heteronominen etiikka: ylempi auktoriteetti määrää oikeanlaisen toiminnan). Kunkin yksilöllisen käskynsaajan tavoite on noudattaa ”vieraan vallan synnyttämää” normia. Ammattikunnan päämäärän saavuttamiseksi kukin ammattikunnan jäsen autonomisesti tottelee ISA-standardeja.
Lähetä kommentti