torstai 16. kesäkuuta 2016

TILINTARKASTUSKERTOMUS 2016


Tilintarkastuslaki säädetään tällä viikolla. Sen mukaan tilintarkastuskertomus muuttuu seuraavanlaiseksi:

 

TILINTARKASTUSKERTOMUS

X Oy:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olen tilintarkastanut X Oyj:n (tunnus 123456-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.201x.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonani esitän, että
  •  tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiani kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
 
Olen riippumaton emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaani tilintarkastusta ja olen täyttänyt muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuuteni.

Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi, jotta niiden on mahdollista laatia tilinpäätös, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

  • teen johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teen hankkimani tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätökseni on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, minun täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessani lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoni. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • arvioin tilinpäätöksen, liitetiedot  mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. 
  • hankin tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäkseni antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaan konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaan tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoin hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistan tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
 
Velvollisuutenani on lukea toimintakertomukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessäni arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimani tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenani on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonani esitän, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teen suorittamani työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyvässä informaatiossa on olennainen virheellisyys, minun on raportoitava tästä seikasta . Minulla ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Ruskolla 1.3.201x

Rauno Satopää
KHT
Kenraalintie 671
20960 Turku

 
 

LÄHDE: Suomen Tilintarkastajat, Jäsenkirje 3.5.2016.

5 kommenttia:

Lasse Åkerblad kirjoitti...

Maailmalla uutta kertomusta on pidetty alan suurimpana kehitysaskeleena vuosikymmeniin.Näin voi hyvinkin olla mutta keskeiset uudistukset koskevat nimenomaan listayhtiöiden kertomuksia.

Tavallisten yhtiöiden kohdalla näkyvät muutokset ovat pienet; oikeastaan vain lausunnon paikka siirtyy alakerrasta yläkertaan. Lisäyksenä on avoimuutta lisäävä liite. Se kertoo tilintarkastuksesta, miten tilintarkastaja on työnsä tehnyt - tai yleensä tekee - teksti ei kuitenkaan ole ko. tarkastukseen mitenkään sovitettu.

Yksi näkyvä muutos on kuitenkin havaittavissa: Nyt esillä olevassa mallissa ei ole enää sanaakaan hallinnon tarkastuksesta. Siitäkin huolimatta, että tilintarkastuslaki (TTL) sanoo että "tilintarkastus käsittää ... kirjanpidon, tilinpäätöksen....sekä hallinnon tarkastuksen." Kun nyt toteutettavana olevan uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli lisätä avoimuutta tilintarkastajan työstä, tässä mennään nyt Suomessa aivan toiseen suuntaan: Lausunnossa ei ole mitään, liitteessäkään ei ole mitään hallinnon tarkastuksesta.

Kertomus saa lausuntosisältönsä TTL:stä mutta kaikki muu - jäsentely, esittämistapa, sanavalinnat jne - tulee kansainvälisistä tilintarkastusstandardeista (ISAt). Juuri niistä samoista standardeista joita TTL:n mukaan on noudatettava vasta kun EU on ne hyväksynyt, ja sitä se ei vielä tehnyt. Paradoksaalista...

Myös toisessa kohdassa uusi tilintarkastuslaki saa väistyä standardin tieltä: Liitteessä, joka tulee ISA:sta todetaan, että "säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan". Sen sijaan laki vaatii että tilintarkastajan on toimittava ammatillinen kriittisyys säilyttäen. Mikseivät lakipykälänikkarit TEMIssä voineet yksinkertaisesti noudattaa globaalisen tilintarkastusalan ja myös EU-direktiivin käyttämää termiä?

Näyttää edelleen olevan niin, että ISA-standardit ovat Suomessa varsin vaikea pala nieltäväksi. Että se nieltäisiin sellaisenaan, ei vaan voi tulla kysymykseen...

raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

" Liikkeen johtoa ja hoitoa arvostellessaan on tilintarkastajien käytävä läpi osuuskunnan ja hallituksen kokousten pöytäkirjat, tarkastettava, millaisia päätöksiä kokouksissa on tehty ja ovatko ne tulleet täytäntöön pannuiksi. Myöskin on heidän perehdyttävä liikkeen hoitopuoleen, tarkastettava, missä määrin oikeita liikeperiaatteita on noudatettu liikkeen hoidossa, ovatko tavarat varastossa hyvässä kunnossa, tarpeellisesta määrästä vakuutettu, onko tarkkailua olemassa sekä onko se pätevä j.n.e." (Osuuskauppa Käsikirja 1910. Osuuskaupan perustaminen ja hoito. 2.kokonaan uudistettu painos Helsinki; Pellervo-Seura.

Siis miksi poistaa hallinnon tarkastus?

Lasse Åkerblad kirjoitti...

Varsin hyvä kysymys! Mutta miten tähän on tultu? Tässä oma analyysini...

Tuohon yli sata vuotta vanhaan tilintarkastusohjeisiin verrattuna hallinnon tarkastusta on Suomessa ajettu viime vuosikymmmeninä alas jo useassa vaiheessa.

Ensimmäinen - ehkä tämä on vain mun käsitykseni - oli kun hallinnon tarkastuksesta ruvettiin puhumaan johdon toimien "laillisuuden, ei tarkoituksenmukaisuuden tarkastuksena". Tuo em. osk-ohje viittaa selvästi laajempaan tehtäväkuvaan.

Toinen ja ratkaiseva vaihe olla 2007 tilintarkastuslain muutokset kertomuksen osalta. Tällöin EU direktiivien ja tilintarkastusstandardien sisältö - tai puuttuminen niistä - merkitse mm. hallinnon tuloksena syntyvän vastuuvapauslausunnon poistumista tilintarkastuskertomuksesta. Tämän vahvisti VALA 2009.

Hallinnon tarkastuksen ydin oli nyt poistettu.

Tätä uutta "lausuntovapaata" vaihetta ala on nyt harjoitelleet kymmenen vuotta. Jopa niin perusteellisesti, että esitöissä uudeksi tilintarkastuslaiksi 2016 todetaan, ettei kukaan oikeastaan tiedä mitä hallinnon tarkastus sisältää! "Hallinnon tarkastuksesta on tullut keisarin uudet vaatteet."

Keskustelu hallinnon poistamisesta on nyt käynnistetty, sen taisi aloittaa uutta TTL:ä pohtiva työryhmä - vähän toimeksiantonsa ulkopuolla; työryhmän B4-edustaja vaatii eriävässä mielipiteessään sen poistamista.

Olemmeko nyt siirtymässä kolmanteen ja ratkaisevaan vaiheeseen? Edelleenkään hallinnon tarkastusta ei ole EU-direktivissä eikä standardeissa. Lisäksi muistutetaan, että sitä on muualla vain Ruotsissa. Heillä ja tilintarkastajyhdistyksellä on kuviot kunnossa, meillä se on rappeutunut tai jäänyt kehittämättä.


UK:n tilintarkastajayhdistyksessä on tänään herätty pohtimaan, voiko tilintarkastuksen tehtävä olla muukin kuin pelkästään tilinpäätöksen varmentaminen, voisiko tilintarkastaja saada aikaan muuta lisäarvoa yritykselle? Tämä tulee eriyisen tärkeäksi kun entistä suurempi osa tilintarkastuksista siirtyvät enemmin tai myöhemmin vapaaehtoisuuden piiriin.

Hallinnon tarkastus on selvästi tällainen lisäarvo. Olemmeko nyt kulkemassa väärään suuntaan?

raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

Olemme varmaan kulkemassa.

raunonblogi.blogspot.fi kirjoitti...

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös sekä ilmoitettava, mitä tilinpäätössäännöstöä tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu. Tilintarkastuskertomuksessa on ilmoitettava, mitä tilintarkastusstandardeja tilintarkastuksessa on noudatettu. Lisäksi tilintarkastuskertomuksessa on ilmoitettava tilintarkastajan toimipaikka.


Tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto siitä:

1) antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta;

2) täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset;

3) onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti;

4) ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu lausunto on vakiomuotoinen, varauman sisältävä tai kielteinen. Jos tilintarkastaja ei voi antaa lausuntoa, tilintarkastajan on ilmoitettava tästä tilintarkastuskertomuksessa.

Tilintarkastuskertomuksessa on lisäksi todettava, onko tilintarkastaja tilintarkastuksen yhteydessä saamiensa tietojen perusteella havainnut olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa, sekä ilmoitettava näiden virheellisyyksien luonteesta.


Tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön tai säätiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on:

1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan; tai

2) rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhteisön tai säätiön yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä.

Tilintarkastuskertomukseen on myös sisällytettävä yhtiökokouksen tai muun yhteisön tai säätiön toimielimen edellyttämät muut tilintarkastukseen perustuvat lausumat.

Tilintarkastuskertomuksessa on annettava tarpeelliset lisätiedot seikoista, joihin tilintarkastaja kiinnittää erityistä huomiota sekä tiedot seikoista, jotka voivat antaa olennaista aihetta epäillä yhteisön tai säätiön kykyä jatkaa toimintaansa.

Jos yhteisöllä tai säätiöllä on vähintään kaksi tilintarkastajaa, tilintarkastajat antavat yhteisen tilintarkastuskertomuksen. Jos tilintarkastajat eivät ole yksimielisiä 2 momentissa tarkoitetusta lausunnosta, 5 momentissa tarkoitetusta huomautuksesta tai 6 momentissa tarkoitetusta lausumasta, kukin esittää kertomuksessa selkeästi oman kantansa ja erimielisyyden syyn.

Emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön, joka laatii konsernitilinpäätöksen, tilintarkastajan on annettava kertomus konsernista noudattaen 1—7 momenttia. Kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitettu yleisen edun kannalta merkittävästä yhteisöstä tilintarkastajan tulee lisäksi laatia tarkastusvaliokunnalle Euroopan unionin tilintarkastusasetuksen 11 artiklassa tarkoitettu lisäraportti.