Kirjanpitolain uudistamisen keskeisenä periaatteena on
ollut EU:n tilinpäätösdirektiivin mukaisesti ”pienet ensin”. Tämän
tarkoituksena on ollut tukea pk-yrityksiä keventämällä niihin kohdistuvia
hallinnollisia rasitteita. Pienyritysten raja-arvoja on muutettu olennaisesti
lain uudistamisen yhteydessä ja lisäksi lakiin on tullut uutena luokka
mikroyritykset.
Yritys luokitellaan mikroyritysluokkaan, mikäli seuraavista
raja-arvoista vain yksi ylittyy: tase 350 tuhatta euroa, liikevaihto 700
tuhatta euroa ja työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä 10. Vastaavasti
pienyritystä koskevat rajat ovat: tase 6 miljoonaa euroa, liikevaihto 12
miljoonaa euroa ja henkilöstöä keskimäärin 50 henkilöä. Raja-arvoja tarkastellaan kahtena peräkkäisenä tilikautena.
Pienyrityksiä
koskevat rajat nousevat huomattavasti aikaisempaan verrattuna ja siten entistä
useampi yritys luokitellaan pienyritysluokkaan kuuluvaksi. Suuryrityksiä
koskevat rajat puolestaan ovat: taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa,
liikevaihto 40 miljoonaa euroa ja henkilöstöä keskimäärin 250 henkilöä.Vastaisuudessa pienyritykset eivät ole velvollisia laatimaan tilinpäätöksessä rahoituslaskelmaa.
LÄHDE: Rönkkö, Jaakko – Lampila, Jukka (2016) Kirjanpitolain muutokset keventävät pienyritysten hallinnollista taakkaa. Balanssi 1, 40–43.
2 kommenttia:
Emme nytkään välttyneet suomilisästä. Alkuperäinen komission esitys oli suoraviivainen. Kun useammat jäsenmaat halusivat edelleen säilyttää omia erikoisuuksia, niistä muodostui melkoinen määrä jäsenvaltio-optioita; näitä TEM käytti runsaasti hyväkseen.
Alun perin mikron tilinpäätöksen piti olla hyvin yksinkertainen. Suomessa ei kuitenkaan käytännössä ole eroa pienen ja mikron välillä; liitetiedotkin ovat samat. Syynä tähän saattoi olla se, että TEM piti kiinni direktiivin rajoista. Lähes 9/10 yrityksistämme ovat mikroja ja "erivapauksien" antaminen niille olisi koskenut liika suurta osaa maamme yrityskannasta. Ruotsi päätyi tästä syystä mikroyritysrajaan joka on puolet meidän rajoista.
Kun säännöt ovat käytännössä samat molemmille, voidaan perustellusti kyseenalaistaa uutta mikroryhmää nykymuodossaan: Oliko se todella säännösten yksinkertaistamista - "normipurkua" - vai todellisuudessa (talous)hallinnon monimutkaistamista? Norja jättää mikroyritysoptiota käyttämättä.
Poiketen pienen yrityksen tilinpäätöksestä, mikron ei ole periaatepohjainen vaan on ns. ”ruled based”. Kun tilinpäätös laaditaan kuten säännöt sanovat, se katsotaan antavan automaattisesti oikean ja riittävän kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Näin piti olla mutta kirjanpitolaki sisältää kohtia jotka tätä periaatetta hämärtää; ”se pyörii sittenkin…”.
Suomilisä – ja joka sotii ”pienet ensin”-periaatetta vastaan – on myös se, että ko. direktiivi vapautti pienet yritykset lakisääteisestä tilitarkastuksesta mutta TEM ei tätä kohtaa käsitellyt ”koska tilintarkastuksessa säädetään tilintarkastuslaissa”. Kun vuorostaan tilintarkastusdirektiivissä ei ollut siitä mitään, sen implementoinnissakin jäi asia pohtimatta. Nyt rajoja pohtii erillinen virkamiestyöryhmä.
Ruotsi kytki mikroyritysrajansa lakisääteisen tilintarkastuksen rajoihin. Kun mikron tilinpäätös antaa suoraan oikean ja riittävän kuvan ilman laatijansa erillistä harkintaa ei myöskään lakisäteistä tilintarkastajaa tarvita sitä pohtimaan.
Lainsäädännön liberalisoimiselle on Suomessa tilaa. Vapaaehtoinen tilintarkastus pakottaisi toimialaa ja auktorisoituja tilintarkastajia ottamaan käyttöön muita ja paljon paremmin mikroille mutta myös pienille soveltuvia palveluja jotka kaikki ovat valmiina. Lakisääteinen, yksinomaan ISA-tilintarkastuksen perustuva varmennus on tullut este alan osallistumiselle ”pienet ensin”-periaatteen toteuttamisessa Suomessa.
Kirjanpitostandardeja on Principles-Based (periaateperusteisia) ja Rules-Based (lakiperusteisia)pohjalta. Suomessa tilinpäätös tehdään uudessa lainsäädännössä lakiperusteisesti, joka selventää kirjanpitäjän työtä.
Mikroyrityksen määrittely ei paljoakaan monimutkaista kirjanpitotyötä. Käytännössä säännökset pienyrityksen ja mikroyrityksen välillä eivät paljoa poikkea. Aluksi on kuitenkin ratkaistava, tehdäänkö tämänkokoisen yhtiön tilinpäätös mikrojen vai pienten säännöksillä. Toiminímen osalta on ratkaistava noudatetaanko toiminimille annetun poikkeuksen sallimia mikrosäännöksiä tai pienyrityksen säännöksiä. Tieto noudatettavasta säännöksestä on kirjoitettava tilinpäätökseen.
Tilintarkastusvelvollisuuden höllentämiselle on Suomessa tarvetta. Pääsääntöisesti Euroopan alueella pienet yritykset on vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta. Vain Maltalla , Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa on viime vuosina tunnettu pienyritystilintarkastus pakollisena työnä. Mainittuja maita huomioon ottamatta EU:n alueella on velvollisuus valita tilintarkastaja vasta sellaisilla yrityksillä, joilla on vähintään 50 palkansaajaa.
Lähetä kommentti