Riippumattomuuden oltava voimassa tarkastettavan tilinpäätöksen kattaman ajan.
Salassapitovelvollisuus ei estä tilintarkastajaa toimittamasta toiselle tilintarkastajalle tämän tilintarkastusta varten tarvitsemia tietoja.
Asiakasrekisteriä on ylläpidettävä ja säilytettävä 10 vuotta.
Tilintarkastuskansio on suljettava 60 päivän kuluessa tilintarkastuksesta.
LÄHDE: Marika
Nevalainen: EU-säädöstön
implementointi. Luento 9.6.2016.
4 kommenttia:
Lain kohtaa 4:1 § ”Ammatilliset periaatteet” sai sisällön, jonka kohdalla voi kysyä miksi TEM hylkäsi globaalisen tilintarkastusalan vakiintunutta ja direktiivinkin käyttämää ”ammatillinen skeptisyys”-termiä? Työryhmä ehdotti tämän käyttöä mutta hallituksen esityksessä eduskunnalle se olikin vaihdettu ”ammatilliseksi kriittisyydeksi” - joka myös jäi voimaan. Käsitykseni mukaan aivan tarpeeton kansallinen erikoisuus joka hämärtää muutoksen todellista tarkoitusta.
Talousvaliokunta aivan oikein muutti samassa pykälässä ollutta esitystä tilintarkastajien tehtävien ”puolueettomasta” hoitamisesta; tässä palattiin työryhmän ehdottamaan ja direktiivissä olevaan ”objektiivisesti”-termiin. Tässäkään TEM ei nytkään ollut ajan tasalla…
4:1 pykälän lopulliseksi muodoksi tuli siten: ”Tilintarkastajan on suoritettava tässä laissa tarkoitetut tehtävät ammattitaitoisesti, rehellisesti, objektiivisesti ja ammatillinen kriittisyys säilyttäen sekä huolellisesti yleinen etu huomioon ottaen”. Muutosta nykylakiin (2007) on vain kriittisyyden – lukekaamme skeptisyyden - kohdalla.
Tilintarkastajan salassapitovelvollisuuteen (4:8 §) tuli siis blogissa mainittu lisäys koskien tietojen antamista ”toiselle tilintarkastajalle tämän tilintarkastusta varten” – siis muulle kuin seuraajalleen josta säädetään kohdassa 2:10 §. Yllättäen sanamuoto poikkeaa varsin rajusti direktiivin tekstistä muistuttaen nyt eräänlaista avointa valtakirjaa kun maininnat edellytyksistä lakisääteisestä [tilintarkastuksesta], konserniin kuulumisesta sekä kolmannesta maasta puuttuvat tyystin.
Varsin mielenkiintoista on mitä momenttia samalla poistettiin nykyisestä salassapitopykälästä (2015 4:26 §). Nimittäin tilintarkastajan oikeus tarvittaessa toimia whistleblowerina: ”Salassapitovelvollisuuden estämättä tilintarkastaja voi ilmoittaa säännösten tai viranomaismääräysten vastaista menettelyä koskevan epäilyn viranomaiselle”. Momentin eliniäksi tuli alle vuosi. Tämä kaikkia tarkastuskohteita koskenut ilmianto-oikeus – salassapitovelvollisuutta rikkomatta - muuttui nyt vain PIE kohteita koskevaksi velvollisuudeksi.
Poistetulla momentilla on mielenkiintoinen yhteys viime viikolla lopullisen muotonsa saanut IESBAn ns. NOCLAR eettiset standardit: ”Responding to NonCompliance with Laws and Regulations”. Standardi tulee voimaan myös Suomessa ja koskee kaikkia tilintarkastajia; heille tulee mm. velvollisuus ilmoittaa viranomaisille asiakasyrityksessä tapahtuvasta lain ja säännösten vastaisesta toiminnasta standardissa kuvatun marssijärjestyksen mukaisesti ja tietyin edellytyksin. Yksi näistä on, että kansallisessa lainsäädännössä on ilmiantoa mahdollistamat tilintarkastusta koskevat salassapitosäännöt. Nyt uuden lain mukaan näyttäisi siltä, että tilintarkastajalle tuo portti on auki enää vain PIE-kohteiden kohdalla?
Edellä mainitussa 4:1 pykälässä on irralliselta tuntuva loppukaneetti: ”huolellisesti yleinen etu huomioon ottaen”. Koska NOCLAR – standardin keskeinen tarkoitus on juuri palvella tätä yleistä etua, Suomen tilintarkastuslainsäädäntö ei voi olla toteutuksen esteenä. ISA-tilintarkastusstandardien salassapitosäännöt muuttuvat NOCLAR:n toteuttamiseksi.
Pienyrityksessä eettiset ohjeet ovat aivan samat kuin isoissakin yrityksissä. Pienyritysten tilintarkastusympäristö on kuitenkin toisenlainen jo pienyrityksen määritelmän huomioon ottaen: tilintarkastuspalvelua hoitaa usein vain yksi henkilö. Tästä johtuen tilintarkastukseen liittyvä konsultointi on huomattavasti erilaista pienissä yhteisöissä. Kun suuressa yrityksessä tilintarkastukseen osallistuu tarkastusyhteisön tiimi ja henkilökuntaa yhteisön sellaisiltakin osastoilta, jotka eivät hoida tilinpäätöksen varmennustehtäviä, eettiset normit tulevat tulkituksi eri tavalla verrattuna yhden tilintarkastaja-henkilön toimintaan. Eettisiin normeihin tulleekin pienyritystilintarkastuksissa tulevaisuudessa tarkistuksia ainakin konsultointipalvelujen osalta. Kansainvälisesti katsottuna tilintarkastuksen eettiset ohjeet ovat tällä hetkellä tulkinnanvaraisia niin kutsuttujen muiden palvelujen tarjoamisen suhteen. Muilla palveluilla tarkoitetaan tavanomaisimmin sisäistä tarkkailua, yritysjärjestelyjä, sijoitussuunnittelua ja riskianalyysiä.
Eettiset ohjeet (säännöt, standardit) onkin mielenkiintoinen aluekokonaisuus. Kyseessä on keitos, jossa ainesosina suomalainen lainsäädäntö ja kansainväliset standardit.
Aikaisemmassa tilintarkastuskertomuksessamme toimme eettiset vaatimukset lyhyesti ja eksplisiittisesti lakiin perustuvana: ”Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatan ammattieettisiä periaatteita.” TTL:ssa oli ja on edelleen erillinen samanotsikoinen pykälä tästä.
Uuteen TTL:iin tuli erillisenä pykälänä määräykset tilintarkastajan riippumattomuudesta. Nyt uudessa tilintarkastuskertomuksessamme viittaammekin tähän riippumattomuuteen [yhtenä] ”Suomessa noudatettavana eettisenä vaatimuksena”. Mutta lisäksi ilmoitamme, että olemme täyttäneet ”muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme”. Voimmeko olettaa, että nämä ”muut” ovat TTL:n ammattieettiset periaatteet; kertomuksessa kun emme enää viittaa suoraan ja yksin lakiin.
Mutta onko TTL:n vaatimukset ainoat ”Suomessa noudatettavat”? Kun uusi kertomus käytännössä on suora käännös IAASB:n ISA-standardien kertomusmallista, voimme myös perustellusti olettaa, että velvollisuutenamme on noudattaa myös IESBA:n kansainvälisiä eettisiä standardeja. Eli eettistä koodia ”Code of Ethics for Professional Accountants” sekä aikanaan myös uutta NOCLAR-standardia.
Kuka on tämän keiton makutuomari? Sama taho, tai tarkemmin sanottuna, samat tahot jotka tulkitsevat TTL:n vaatimusta ”hyvästä tilintarkastustavasta”; toisaalta oikeuslaitos kun tilintarkastusasiakas moittii tilintarkastajan työtä ja toisaalta Tilintarkastusvalvonta (PRH) kun arvioidaan tilintarkastajan oikeuttaa jatkaa toimintaansa…
Käsitykseni mukaan ”eettisiin asioihin” ei mikroyritysten osalta uuden tilintarkastuskertomuksen vuoksi käytännössä mitään muutoksia.
Se, että riippumattomuudesta on kirjoitettu oma pykälänsä, ei tuo käytännön tulkintaan muutosta. ”Oman asuntoyhtiönsä” saa edelleen tilintarkastaa. Sehän lain tulkinnassa oli näkyvin kynnyskysymys.
Muutoksia tulee varmaankin siellä PIE-maailmassa.
Lähetä kommentti