EU:N ROOLI TILINTARKASTUKSESSA

 (Ajatuksiani 20 vuoden takaa)

 EU:n komission rooli on tilintarkastussuositusten aikaansaamisessa myötäilevä. Se on tunnustanut tosiasian, että suositustyötä hoitavat jäsenmaissa toimivat järjestöt ja muut elimet. Sille sopii hyvin se, että nämä pyrkivät ISA-normien pohjalta yhtenäisiin menettelyihin ja suosituksiin jäsentensä valvonnassa ja tilintarkastustyön kehittämisessä.

EU:n komissio on kuitenkin tuntenut huolta eräitä tilintarkastuksen yksityiskohtia esimerkiksi tarkastajan roolia kohtaan. Komissio on tiedostanut paitsi epäyhtenäisyyttä tilintarkastuksen määrittelemisessä myös vakiosisältöisen tilintarkastuskertomuksen puuttumisen sen toiminta-alueella. Onkin mahdollista, että jo lähivuosina nähdään EU:n suositus tilintarkastuskertomuksesta, koska tästä tavoitteesta ollaan verraten yksimielisiä. Onkin todennäköistä, että kun tilinpäätöskäytännössä on EU:n jäsenvaltioissa päästy riittävään yhdenmukaisuuteen, tilintarkastuskertomuksissa tullaan toteuttamaan vastaavanlainen uudistus. Tällöin sijoittajille tarjottaisiin oikea ja riittävä kuva (true and fair view) EU:n maissa toimivista yrityksistä. Kertomuksen pitäisi antaa nykyistä enemmän tietoa tarkastustoimenpiteistä, tarkastuksessa sovelletuista normeista ja yrityksen antamien tietojen lainmukaisuudesta. Myös tilintarkastajan tekemien huomautusten tulisi käydä siitä selvästi ilmi.

Laadunvalvontaa lienee viimeisen kymmenen vuoden aikana mietitty EU:n alueella useillakin tahoilla, mutta toimivia ratkaisuja on syntynyt takkuisesti. Suomessa on kehityksen alkupiste nyt ohitettu ja voidaan havaita, että vain muutamat maat ovat meitä edellä. Yhtenä tekijänä tilanteeseen on laadun mittausongelma: laatua on vaikea todentaa tai edes havaita. EU:n komissiossakin on nyttemmin käännytty sille kannalle, että tilintarkastaja-ammattikunta on itse luontevin arvioimaan kollegojensa laatua. Vuonna 1996 komissio päätteli, että laadunvalvonta tapahtuisi viranomaisten valvonnassa, mutta alan itsensä toimesta.

Tilintarkastusinstituutioiden syvällinen yhdenmukaistaminen on vaikeaa - niin erilaisissa lähtökohdissa eri EU:n jäsenvaltioissa tällä alalla ollaan. Sen sijaan itse tilintarkastustehtävän määrittelyssä lienee mahdollista päästä jonkinasteiseen yhteiseen suositukseen. Kuitenkin tässäkin asiassa ongelmakohdan muodostaa meidänkin tilitoimistoille varsin läheiset pienyritykset. Pienten yritysten tilintarkastus rajautunee pois tilintarkastuksen määritelmästä. Pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuus ja siihen mahdollisesti liittyvät tilintarkastajan riippumattomuutta koskevat ongelmat on tuloksellisemmin ratkaistavissa kansallisin ratkaisuin.

Nykyisten EU-maiden tilintarkastusnormien kehittymisen ohella on mielenkiintoista tarkkailla paitsi entisten itä-Euroopan valtioiden mukaanpääsyä EU:hun myös niiden tilintarkastusinstituutioiden muotoutumista. Lähtökohdat niissä ja toisaalta Suomessa ovat erilaisia. Uusia valtioita on tulossa ja niiden mukana saattaa ilmaantua odottamattomia tilintarkastuksen harmonisointiongelmia.

LÄHDE: Satopää Rauno (1998) EU:n vaikutus tilintarkastukseen. Tilisanomat 2, 53–55.