Suomalainen
pienyritystilintarkastus on vääjäämättömästi muutoksen edessä. Vuosi sitten
julkisuuteen tuli ihmetystä ja huolta herättänyt tieto, että vain 35 prosenttia
patentti- ja rekisterihallituksen laadunvarmistuksen läpikäyneistä
tilintarkastuksista hyväksyttiin.
Yksinkertainen johtopäätös asiasta on, että kaksi kolmasosaa
suomalaisista tilintarkastuksista sisältäisi vähintäänkin puutteita. Aiempina
vuosina hyväksymisprosentit ovat olleet huomattavasti parempia.
Viranomainen
on ollut mielestäni vaitonainen siitä, miksi Suomessa on saatu näin huono
tulos. Onkin olettamusten varassa, mistä seikoista huono tulos johtuu. Otaksun,
että syitä on monia. Tulos ei ole kunniaksi suomalaiselle
tilintarkastusjärjestelmälle. Pienyritystilintarkastusta varten ei mielestäni
tarvitse omaksua nykyistä pörssiyhtiölle laadittua yli tuhatsivuista
ohjeistusta. Lakimuutos järjestelmän korjaamiseksi on tarpeen ja se on tehtävä
pian. Väitöstutkimukseni hyvän tilintarkastuksen käsitteestä on mahdollista
ottaa huomioon toivottavasti jo tänä talvena käynnistyvässä keskeytyneessä
tilintarkastuslakihankkeessa. Tutkimukseni osoittaa, että pörssiyhtiöitä varten
laaditut säädökset eivät sovellu pienyrityksille. Väitöskirjassani olen
ehdottanut, että laaditaan kansallinen standardi. Tällöin standardin laatijat
määrittelevät tilintarkastuksen edellyttämän työmäärän niin tilintarkastustyön
sisällön kuin laajuudenkin osalta. Tämä toisi nähdäkseni selkeyttä vallitsevaan
tilanteeseen.
Raskasta
sääntelyä ei mielestäni pidä käyttää, koska se lisää mm.
tilintarkastuskustannuksia. Sääntelyn edellyttämä ylimääräinen dokumentointi on
saattanut jopa kaksinkertaistaa tilintarkastajien ajankäytön pienyrityksissä.
Suomessa on kevyemmällä, mutta tehokkaalla tilintarkastuksella toimittu
vuosikymmeniä, eikä tilinpäätöstietojen luotettavuutta ole juuri koskaan
todettu huonoksi, sillä tilintarkastajien tekemistä virheistä on vuosikymmenten
aikana ollut vain satunnaisia mainintoja julkisuudessa.
Uskon ja
toivon tutkimukseni tuovan lisävaloa käynnissä olevaan vilkkaaseen keskusteluun
kevennetystä tarkastuksesta. Kevennetyn
tarkastuksen mallia valittaessa olisi tarpeen arvioida, miten tilintarkastuksen
tärkeä voimavara - hiljainen tieto – pystyttäisiin huomioimaan riittävästi.
Tilintarkastustyön
on oltava yhtenäistä sekä laadukasta ja sen valvonnan on oltava ennakoitavaa.
Tekemälläni tutkimuksella on nähdäkseni osaltaan merkitystä edistettäessä näitä
tilintarkastusalan edellyttämiä keskeisiä tavoitteita.
LÄHDE:
Satopää
Rauno (2019) Hyvän tilintarkastustavan
käsitteellistäminen ja käytännön muotoutuminen Tutkimus pienyritysten
tilintarkastuksesta. ISBN 978-951-29-7866-3 Turku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti