Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 toisesta neljänneksestä lähtien. Suomen talous supistui edelleen toukokuussa 2014. Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto jäi 0,1 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuuhun verrattuna tuotanto laski 0,5 prosenttia. Kansainvälisen kasvun kiihtymisen myötä odotetaan Suomessakin suhdannepiristymistä vielä vuoden 2014 aikana. Vuotta varjostaa kuitenkin Ukrainan tilanne, jonka kehitystä ei tiedetä. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan kokonaistuotannon määrä pysyy tänä vuonna silti vielä viimevuotisella tasolla. Vuonna 2015 talouskasvu kiihtyy 1, 4 prosenttiin ja edelleen 1,5 prosenttiin vuonna 2016.
Viennin kasvu nopeutuu, kun maailmantalous ja kansainväliset investoinnit vauhdittuvat jakson 2014-2016 loppua kohti. Tuotannolliset investoinnit lisääntyvät ensi vuonna ja asuntoinvestoinnit alkavat kasvaa vasta vuonna 2016.Yksityinen kulutus elpyy hitaasti. Työttömyysaste nousee vielä 2014, mutta laskee 8 prosentin alle vuoteen 2016 mennessä.
Suomen taloudessa täytyy kuitenkin tapahtua paljon ennen vuotta 2018, jotta velkaantuminen taittuisi.
.
LÄHTEET: Suomen Pankki (2014) Talouden näkymät, Euro & Talous 3, 3–4.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansantalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansantalous. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
perjantai 16. toukokuuta 2014
PANKKI EI RAHOITA KANNATTAMATTOMIA PIENYRITYKSIÄ
Eurooppalaisten pk-yritysten luotonsaanti jatkunee heikkona vielä ainakin viiden vuoden ajan, konsulttiyhtiö PwC ennustaa. PwC:n mukaan yritysten lainaehdot kiristyvät vielä entisestään pankkien lisääntyvän sääntelyn vuoksi. Samaan aikaan yritysten luotontarve kasvaa.
Pankkien lainarahoitus pienille ja keskisuurille yrityksille on viime aikoina selvästi tiukentunut. Syitä siihen voi etsiä uudesta pankkisääntelystä sekä huonosta talouskehityksestä.
Pankkisääntely tekee keskimääräistä heikomman luottokelpoisuuden yritysten rahoittamisesta aika huonosti kannattavaa pankeille. Mitä huonompi luottokelpoisuus asiakasyrityksellä on, sitä enemmän pankki tarvitsee omaa pääomaa sen lainoittamiseen.
LÄHDE: Taloussanomat 17.4.2014.
Pankkien lainarahoitus pienille ja keskisuurille yrityksille on viime aikoina selvästi tiukentunut. Syitä siihen voi etsiä uudesta pankkisääntelystä sekä huonosta talouskehityksestä.
Pankkisääntely tekee keskimääräistä heikomman luottokelpoisuuden yritysten rahoittamisesta aika huonosti kannattavaa pankeille. Mitä huonompi luottokelpoisuus asiakasyrityksellä on, sitä enemmän pankki tarvitsee omaa pääomaa sen lainoittamiseen.
LÄHDE: Taloussanomat 17.4.2014.
sunnuntai 16. maaliskuuta 2014
SUOMI 2014
Suomen kestävyysvaje on todellinen. Suomen viennin määrässä ei näy nyt positiivista. Joulukuussa 2013 kansantalouden tuotanto väheni 1,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Talouden tilanne on surkea ja kasvupotentiaali vaatimaton. Suomalaisen tuotannon kilpailukyky on heikko. Julkisen sektorin velkaantuminen on ajautumassa kestämättömälle uralle, kun väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus väestöstä supistuu. Tämä on ns. suomalainen kestävyysvaje.
Hallitusohjelman talouskehitykseen perustuva viitekehys oli harhainen. Päätökset, joilla rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet saavutetaan, eivät ole helppoja, ja niiden valmistelu on vaativaa ja työlästä. Julkisen talouden velkaantumisen hallinta kuitenkin edellyttää, että päätökset tehdään pian, sillä monelta osin niiden vaikutukset toteutuvat kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluttua.
Vasta teot vahvistavat, että viisauden sanoilla oli katetta. Jos ohjelma toteutetaan nopeasti ja päättäväisesti, edellytykset kestävyysvajeen korjautumiseen ovat hyvät.
LÄHDE Myrskyinen maailmantalous ja pieni Suomi, Timo Tyrväisen HTM-päivän 2014 luento.
Hallitusohjelman talouskehitykseen perustuva viitekehys oli harhainen. Päätökset, joilla rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet saavutetaan, eivät ole helppoja, ja niiden valmistelu on vaativaa ja työlästä. Julkisen talouden velkaantumisen hallinta kuitenkin edellyttää, että päätökset tehdään pian, sillä monelta osin niiden vaikutukset toteutuvat kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluttua.
Vasta teot vahvistavat, että viisauden sanoilla oli katetta. Jos ohjelma toteutetaan nopeasti ja päättäväisesti, edellytykset kestävyysvajeen korjautumiseen ovat hyvät.
LÄHDE Myrskyinen maailmantalous ja pieni Suomi, Timo Tyrväisen HTM-päivän 2014 luento.
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
EUROSTA HAITTAA?
Suomen talouspäättäjät ja -viisaat eivät usko, että eurosta olisi haittaa Suomelle. Taloustieteiden nobelisti Paul Krugman on eri mieltä. Näkemysero selittyy pitkälti sillä, että Krugman antaa erittäin suuren merkityksen rahapoliittiselle itsenäisyydelle.
Paul Krugman: – Kukaan ei ole kyennyt selittämään yksityiskohtaisesti, miten Kreikan tyyppinen kriisi tapahtuisi Britannian, Yhdysvaltojen tai Japanin kaltaisessa maassa. – Omassa valuutassaan lainaavaa maata ei voida pakottaa konkurssiin, ja olemme juuri nähneet, että sitä ei voida edes pakottaa nostamaan korkoja.
Lähdeluettelo: Taloussanomat 15.1.2014 .
Paul Krugman: – Kukaan ei ole kyennyt selittämään yksityiskohtaisesti, miten Kreikan tyyppinen kriisi tapahtuisi Britannian, Yhdysvaltojen tai Japanin kaltaisessa maassa. – Omassa valuutassaan lainaavaa maata ei voida pakottaa konkurssiin, ja olemme juuri nähneet, että sitä ei voida edes pakottaa nostamaan korkoja.
Lähdeluettelo: Taloussanomat 15.1.2014 .
lauantai 1. helmikuuta 2014
KIINA SYSÄSI YHDYSVALLAT SUURIMMAN KAUPPAMAHDIN PAIKALTA
Kiina on ollut maailman suurin talous vuosien 1644-1912 kestäneen Qing-dynastian aikana. Sen jälkeen se joutui luovuttamaan maailman suurimman talouden tittelin sadaksi vuodeksi Amerikalle.
Kiinasta tuli viime vuonna maailman suurin kauppamahti. Näin ollen Kiina syrjäytti ensimmäistä kertaa Yhdysvallat ykköspaikalta, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Suurimman kaupankävijän titteli on yksi merkkipaalu Kiinan matkassa maailman vaikutusvaltaisimpien maiden joukkoon. Yhdysvallat saa vielä hetken keikistellä maailman suurimpana taloutena.
Kun Kiina nyt on ykkönen kaupankäynnissä, se vääjäämättömästi johtaa Qing-dynastian suuruudenajan paluuseen.
Lähdeluettelo: Talouselämä 2.9.2013 Financial Times.
Kiinasta tuli viime vuonna maailman suurin kauppamahti. Näin ollen Kiina syrjäytti ensimmäistä kertaa Yhdysvallat ykköspaikalta, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Suurimman kaupankävijän titteli on yksi merkkipaalu Kiinan matkassa maailman vaikutusvaltaisimpien maiden joukkoon. Yhdysvallat saa vielä hetken keikistellä maailman suurimpana taloutena.
Kun Kiina nyt on ykkönen kaupankäynnissä, se vääjäämättömästi johtaa Qing-dynastian suuruudenajan paluuseen.
Lähdeluettelo: Talouselämä 2.9.2013 Financial Times.
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
INFLAATIO HIDASTA EUROOPASSA
Inflaation myötä rahan ostovoima alenee eli samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon kuin aikaisemmin, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä.
Inflaatio oli talttunut alimmilleen lähes neljään vuoteen, kun energia halpeni edelleen ja elintarvikkeiden hintojen nousu hidastui. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin alustavien lukujen mukaan kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tahti oli selvästi ennakoitua verkkaisempi, sillä ekonomistit olivat uutistoimisto Bloombergin mukaan odottaneet inflaation pysyvän syyskuun 1,1 prosentin vauhdissa.
Hintojen vaimentunut vuosimuutos oli asiantuntijoille yllätys, sillä arvioista pessimistisin ennakoi tahdiksi 0,8 prosenttia. Jos lokakuun luku vahvistuu ennakkotietojen mukaiseksi, euroalueen inflaatio on hiipumassa marraskuun 2009 tasolle. Inflaation hidastuminen on Euroopan keskuspankille sekä mahdollisuus että ongelma. Toisaalta maltillinen hintakehitys mahdollistaa lisäelvytyksen, toisaalta taas lukemat ovat alle puolessa hintavakautta päätyökseen vaalivan EKP:n kahden prosentin vuositavoitteesta. Hintojen laskukierre eli deflaatio olisi murhaavaa taantumasta irti kamppailevan Euroopan taloudelle.
LÄHDE: Asiantuntijatkin äimistyivät inflaation hitaudesta. Kauppalehti 2013
Inflaatio oli talttunut alimmilleen lähes neljään vuoteen, kun energia halpeni edelleen ja elintarvikkeiden hintojen nousu hidastui. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin alustavien lukujen mukaan kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tahti oli selvästi ennakoitua verkkaisempi, sillä ekonomistit olivat uutistoimisto Bloombergin mukaan odottaneet inflaation pysyvän syyskuun 1,1 prosentin vauhdissa.
Hintojen vaimentunut vuosimuutos oli asiantuntijoille yllätys, sillä arvioista pessimistisin ennakoi tahdiksi 0,8 prosenttia. Jos lokakuun luku vahvistuu ennakkotietojen mukaiseksi, euroalueen inflaatio on hiipumassa marraskuun 2009 tasolle. Inflaation hidastuminen on Euroopan keskuspankille sekä mahdollisuus että ongelma. Toisaalta maltillinen hintakehitys mahdollistaa lisäelvytyksen, toisaalta taas lukemat ovat alle puolessa hintavakautta päätyökseen vaalivan EKP:n kahden prosentin vuositavoitteesta. Hintojen laskukierre eli deflaatio olisi murhaavaa taantumasta irti kamppailevan Euroopan taloudelle.
LÄHDE: Asiantuntijatkin äimistyivät inflaation hitaudesta. Kauppalehti 2013
tiistai 15. lokakuuta 2013
KIINA JÄLLEEN MAAILMAN TALOUSMAHDIKSI
Kiina on palaamassa bruttokansantuotteella mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi sadan vuoden tauon jälkeen. Amerikan nousu on loiventunut ja Saksan luotsaaman EU:n kärkipaikka on osoittautunut toistaiseksi vain väliaikaiseksi. Uudet alueelliset valloitukset eivät näytä kasvattavan Saksan valtaa ja USA:kin on jälleen ohittamassa sen johtaman koalition.
Kolmen suuren Saksan, USA:n ja Kiinan jälkeen hajurako seuraaviin on jo nyt suuri. Kiinan talouden suuruus on jo nyt kolminkertainen Japaniin verrattuna ja viisinkertainen Venäjään verrattuna. Mikäli nyt Saksan vaalien jälkeen onnistutaan pitämään EU kasassa, se voinee jatkaa tasaväkistä kamppailua jenkkivaltion kanssa. Kiina vaan menee menojaan jo seuraavan olympiadin alkupuolella.
LÄHDE Mäkelä, Pekka (2013) Kiinasta tulee maailman suurin talous vuonna 2017. Talouselämä 30, 70–71
Kolmen suuren Saksan, USA:n ja Kiinan jälkeen hajurako seuraaviin on jo nyt suuri. Kiinan talouden suuruus on jo nyt kolminkertainen Japaniin verrattuna ja viisinkertainen Venäjään verrattuna. Mikäli nyt Saksan vaalien jälkeen onnistutaan pitämään EU kasassa, se voinee jatkaa tasaväkistä kamppailua jenkkivaltion kanssa. Kiina vaan menee menojaan jo seuraavan olympiadin alkupuolella.
LÄHDE Mäkelä, Pekka (2013) Kiinasta tulee maailman suurin talous vuonna 2017. Talouselämä 30, 70–71
torstai 16. toukokuuta 2013
SUOMEN TALOUSKASVU JÄÄ LÄHIVUOSINA HITAAKSI
Suomi on nyt virallisesti taantumassa.
Valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana eli vuoteen 2017 asti keskimäärin 1,5 prosentin vauhtia. Kansantalousosaston ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on vuonna 2017 edelleen 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden kestävyysvaje pysyy siten 4,2 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Julkisyhteisöjen ylijäämän pitäisi katsauksen mukaan olla noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä.
Sekä valtion että julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy kuitenkin laskuun vuonna 2015. Korkeimmillaan julkinen emu-velka käy 57,5 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Hallitus ei saavuta hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua valtiontalouden 1 prosentin alijäämää hallituskauden lopulla eli vuonna 2015. Ennusteen mukaan valtiontalouden alijäämä on silloin 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
VM laski kuluvan ja ensi vuoden kasvuennustetta 0,1 prosenttiyksiköllä joulukuusta. Bruttokansantuote kääntyy tänä vuonna 0,4 prosentin kasvuun, kun se viime vuonna supistui 0,2 prosenttia. Talouskasvu vauhdittuu ensi vuonna 1,6 prosenttiin ja seuraavana vuonna edelleen 2,1 prosenttiin.
Suomen julkinen velka nousee 62 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2015.
LÄHDE:
http://www.ts.fi/uutiset/talous/467499/ > haettu 27.3.2013
Valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana eli vuoteen 2017 asti keskimäärin 1,5 prosentin vauhtia. Kansantalousosaston ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on vuonna 2017 edelleen 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden kestävyysvaje pysyy siten 4,2 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Julkisyhteisöjen ylijäämän pitäisi katsauksen mukaan olla noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä.
Sekä valtion että julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy kuitenkin laskuun vuonna 2015. Korkeimmillaan julkinen emu-velka käy 57,5 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Hallitus ei saavuta hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua valtiontalouden 1 prosentin alijäämää hallituskauden lopulla eli vuonna 2015. Ennusteen mukaan valtiontalouden alijäämä on silloin 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
VM laski kuluvan ja ensi vuoden kasvuennustetta 0,1 prosenttiyksiköllä joulukuusta. Bruttokansantuote kääntyy tänä vuonna 0,4 prosentin kasvuun, kun se viime vuonna supistui 0,2 prosenttia. Talouskasvu vauhdittuu ensi vuonna 1,6 prosenttiin ja seuraavana vuonna edelleen 2,1 prosenttiin.
Suomen julkinen velka nousee 62 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2015.
LÄHDE:
http://www.ts.fi/uutiset/talous/467499/ > haettu 27.3.2013
maanantai 1. huhtikuuta 2013
KOROT, LAINAT, TALLETUKSET
Kotitaloudet sitoivat viime vuonna asuntolainansa pääasiassa euriborkorkoihin, joiden suosio kasvoi vuoden aikana entisestään. Suosioon vaikutti euriborkorkojen lasku koko vuoden 2012 ajan. Markkinakorkojen lasku ei ole siirtynyt täysimääräisesti asiakkaiden hyväksi, sillä pankit kasvattivat uusien lainasopimusten marginaaleja keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Uusien asuntolainojen keskikorko oli joulukuussa 1,84 %.
Yritysten lainakannan kasvu hidastui vuoden 2012 aikana, mutta oli kuitenkin edelleen nopeampaa kuin muissa euroalueen maissa. Etenkin suuryritykset hankkivat rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta, mikä osaltaan vähensi pankkirahoituksen tarvetta. Teollisuusyritysten lainakanta pieneni vuoden lopussa. Yritykset ottivat lainoja pääasiassa käyttöpääoman hankintaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Uusien yrityslainasopimusten keskikorko laski 0,8 prosenttiyksikköä vuoden 2012 aikana ja oli 2,11 %. Pankit kasvattivat myös yrityslainojen marginaaleja.
Talletuskannan kasvu pysyi vahvana vuoden 2012 ajan, vaikka hidastuikin hieman vuoden lopussa. Kotitaloudet ovat tärkein tallettajasektori: kotitalouksien talletukset kattavat yli puolet kaikista yleisön talletuksista. Markkinakorkojen matala taso vähensi talletusten kiinnostavuutta, ja korkojen laskun myötä uusien määräaikaistalletusten suosio hiipui. Samanaikaisesti kotitaloudet sijoittivat varojaan muihin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja osakkeisiin.
LÄHDE: SUOMEN PANKKI: Asunto- ja yrityslainojen vuosikasvu hidastunut
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pages/tiedote6_2013.aspx >, haettu 28.2.2013
Yritysten lainakannan kasvu hidastui vuoden 2012 aikana, mutta oli kuitenkin edelleen nopeampaa kuin muissa euroalueen maissa. Etenkin suuryritykset hankkivat rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta, mikä osaltaan vähensi pankkirahoituksen tarvetta. Teollisuusyritysten lainakanta pieneni vuoden lopussa. Yritykset ottivat lainoja pääasiassa käyttöpääoman hankintaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Uusien yrityslainasopimusten keskikorko laski 0,8 prosenttiyksikköä vuoden 2012 aikana ja oli 2,11 %. Pankit kasvattivat myös yrityslainojen marginaaleja.
Talletuskannan kasvu pysyi vahvana vuoden 2012 ajan, vaikka hidastuikin hieman vuoden lopussa. Kotitaloudet ovat tärkein tallettajasektori: kotitalouksien talletukset kattavat yli puolet kaikista yleisön talletuksista. Markkinakorkojen matala taso vähensi talletusten kiinnostavuutta, ja korkojen laskun myötä uusien määräaikaistalletusten suosio hiipui. Samanaikaisesti kotitaloudet sijoittivat varojaan muihin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja osakkeisiin.
LÄHDE: SUOMEN PANKKI: Asunto- ja yrityslainojen vuosikasvu hidastunut
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pages/tiedote6_2013.aspx >, haettu 28.2.2013
tiistai 1. toukokuuta 2012
SUHDANNETILANNE VUONNA 2012
EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden elpyvän vähitellen tänä vuonna, mutta riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan.
Euroalueen velkakriisin vaaravyöhykkeessä olevien maiden hallitusten pitää nyt pikimmiten saattaa julkinen talous kestävälle perustalle eli leikata menojaan.
Euroalueen elpyminen on vaisua ja epävarmaa. Valtionvarainministeriömme mukaan Saksan ja Ruotsin taloudet ovat heikkenemässä. Suomessa sentään yksityinen kulutus paranee prosentin ja sen varassa taloutemme kasvanee. Valuuttarahasto IMF ennustaa Euroalueen ajautuvan taantumaan tänä vuonna. Pari vuotta jatkuneen hauraan elpymisen jälkeen talous kääntyi 2011 loppupuoliskolla taantumaan. Jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alueen talous supistui 0,3 prosentilla.
Suomen Pankki ennakoi kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,2 prosenttiin. Joulukuuhun verrattuna ensi vuoden ennustetta on laskettu. Ennen vuodenvaihdetta pankki arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Nordea arvioi, että Suomen talous on ajautunut taantumaan. Parannusta ei ole odotettavissa ensi vuonnakaan. Taantuma tarkoittaa, että kokonaistuotanto laskee kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä.
Työttömyysaste ei ole alentumassa merkittävästi hallituskauden aikana, vaan pysyttelee selvästi yli seitsemässä prosentissa.
Suomi velkaantuu n. 7 mrd lisää.
Neljä keskusjärjestöä EK, Akava, SAK ja STTK ovat sopineet eläkeikärajojen nostosta. Eläkeikä nousisi vuodesta 2015 alkaen. Hallituksen ministerit ovat päättäneet budjettileikkauksista ja veronkorotuksista. Eläkeikärajojen korottaminen sidotaan suomalaisten eliniän odotteeseen. Jos elinikäodote kasvaa, sitä suurempi on ikärajan korotus.
LÄHDE:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pages/tiedote13_2012.aspx > haettu 29.4.2012
Jälkiviisaus: Suomen talous painui virallisesti taantumaan heinä–syyskuussa 2012
Euroalueen velkakriisin vaaravyöhykkeessä olevien maiden hallitusten pitää nyt pikimmiten saattaa julkinen talous kestävälle perustalle eli leikata menojaan.
Euroalueen elpyminen on vaisua ja epävarmaa. Valtionvarainministeriömme mukaan Saksan ja Ruotsin taloudet ovat heikkenemässä. Suomessa sentään yksityinen kulutus paranee prosentin ja sen varassa taloutemme kasvanee. Valuuttarahasto IMF ennustaa Euroalueen ajautuvan taantumaan tänä vuonna. Pari vuotta jatkuneen hauraan elpymisen jälkeen talous kääntyi 2011 loppupuoliskolla taantumaan. Jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alueen talous supistui 0,3 prosentilla.
Suomen Pankki ennakoi kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,2 prosenttiin. Joulukuuhun verrattuna ensi vuoden ennustetta on laskettu. Ennen vuodenvaihdetta pankki arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Nordea arvioi, että Suomen talous on ajautunut taantumaan. Parannusta ei ole odotettavissa ensi vuonnakaan. Taantuma tarkoittaa, että kokonaistuotanto laskee kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä.
Työttömyysaste ei ole alentumassa merkittävästi hallituskauden aikana, vaan pysyttelee selvästi yli seitsemässä prosentissa.
Suomi velkaantuu n. 7 mrd lisää.
Neljä keskusjärjestöä EK, Akava, SAK ja STTK ovat sopineet eläkeikärajojen nostosta. Eläkeikä nousisi vuodesta 2015 alkaen. Hallituksen ministerit ovat päättäneet budjettileikkauksista ja veronkorotuksista. Eläkeikärajojen korottaminen sidotaan suomalaisten eliniän odotteeseen. Jos elinikäodote kasvaa, sitä suurempi on ikärajan korotus.
LÄHDE:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pages/tiedote13_2012.aspx > haettu 29.4.2012
Jälkiviisaus: Suomen talous painui virallisesti taantumaan heinä–syyskuussa 2012
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
KREIKKA MATKALLA VARARIKKOON
Kreikkaa on uhannut viime ajat hallitsematon maksukyvyttömyys. Euroopan unioni (EU) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat väläytelleet tukea, jolla maksukyvyttömyyttä voitaisiin lykätä.
EU ja IMF ovat vaatineet kuitenkin Kreikalta sellaisia säästöjä, jotka ovat saaneet kansan rientämään kaduille mielenosoituksiin. Kreikkalaiset eivät ymmärrä nopeasti toteutettavia leikkauksia, joilla uskotaan vuosikymmenien aikana syntyneiden velkojen hoitaantuvan. Kreikkalaisten kannalta ainoa pelastus olisi devalvaatio, jonka he voisivat (huomaamattaan) hyväksyä. Tämä edellyttäisi tietenkin, että Saksa kannustaisi Kreikan pois eurokerhosta. Sitten Kreikka päätyisi 35 prosentin devalvaatioon, jonka jälkeen valtio alkaisi elpyä.
Kreikan julkinen talous on vajeella apupakettien/lainan anteeksiantojen jälkeenkin, ja maa velkaantuu aina vain lisää. Kreikan eroaminen eurosta on kuitenkin ainoa tapa, jolla Kreikka voisi päästä jaloilleen edes pitkällä aikavälillä.
Ilmeistä on, että Kreikka on säästöjen jälkeen ajautumassa sellaiseen ennätystaantumaan, jossa toivottomuus maan talouden kohentumismahdollisuuksista valtaa sekä Kreikan kansan, että sen valtaapitävät. EU:n taholta on esitetty 15 prosentin työvoimakustannusten alentamisvaade. Joulukuussa Kreikan tuotanto laski 2,4 prosenttia marraskuuhun verrattuna. Euromaat ja IMF ovat lainanneet ja sitoutuneet alustavasti lainaamaan Kreikalle yhteensä 240 miljardia euroa vuoteen 2014 mennessä. Kreikka on matkalla vararikkoon; parhaimmassakin tapauksessa hallittuun maksukyvyttömyyteen. Kreikan talous voi supistua jopa 7 % tänä vuonna.Euroryhmän puheenjohtajan mielipide: Kreikan euroeron mahdollisuus on "menettänyt kauhistuttavuutensa".
Samalla euroalue on lamassa. Lamaksi katsotaan tilanne, jossa talous supistuu kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä. Ei ole olemassa pikaratkaisuja. Täytyy tehdä rakenteellisia uudistuksia koko maailmassa. Samaan aikaan kaikkien valuuttojen arvoa ei voida laskea.
EU ja IMF ovat vaatineet kuitenkin Kreikalta sellaisia säästöjä, jotka ovat saaneet kansan rientämään kaduille mielenosoituksiin. Kreikkalaiset eivät ymmärrä nopeasti toteutettavia leikkauksia, joilla uskotaan vuosikymmenien aikana syntyneiden velkojen hoitaantuvan. Kreikkalaisten kannalta ainoa pelastus olisi devalvaatio, jonka he voisivat (huomaamattaan) hyväksyä. Tämä edellyttäisi tietenkin, että Saksa kannustaisi Kreikan pois eurokerhosta. Sitten Kreikka päätyisi 35 prosentin devalvaatioon, jonka jälkeen valtio alkaisi elpyä.
Kreikan julkinen talous on vajeella apupakettien/lainan anteeksiantojen jälkeenkin, ja maa velkaantuu aina vain lisää. Kreikan eroaminen eurosta on kuitenkin ainoa tapa, jolla Kreikka voisi päästä jaloilleen edes pitkällä aikavälillä.
Ilmeistä on, että Kreikka on säästöjen jälkeen ajautumassa sellaiseen ennätystaantumaan, jossa toivottomuus maan talouden kohentumismahdollisuuksista valtaa sekä Kreikan kansan, että sen valtaapitävät. EU:n taholta on esitetty 15 prosentin työvoimakustannusten alentamisvaade. Joulukuussa Kreikan tuotanto laski 2,4 prosenttia marraskuuhun verrattuna. Euromaat ja IMF ovat lainanneet ja sitoutuneet alustavasti lainaamaan Kreikalle yhteensä 240 miljardia euroa vuoteen 2014 mennessä. Kreikka on matkalla vararikkoon; parhaimmassakin tapauksessa hallittuun maksukyvyttömyyteen. Kreikan talous voi supistua jopa 7 % tänä vuonna.Euroryhmän puheenjohtajan mielipide: Kreikan euroeron mahdollisuus on "menettänyt kauhistuttavuutensa".
Samalla euroalue on lamassa. Lamaksi katsotaan tilanne, jossa talous supistuu kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä. Ei ole olemassa pikaratkaisuja. Täytyy tehdä rakenteellisia uudistuksia koko maailmassa. Samaan aikaan kaikkien valuuttojen arvoa ei voida laskea.
perjantai 12. elokuuta 2011
SUOMEN TALOUDEN SUUNTA
Suomen talous on kasvanut nopeasti jo yli vuoden ajan. Silti tuotannon taso on selvästi taantumaa edeltänyttä pienempi, eikä ero ole umpeutumassa tänä vuonna. Maamme talouden tila on edelleen taantumaa edeltävää aikaa huonompi.
Tuotannon voimakas elpyminen lähti käyntiin kesällä 2010. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa kuluvana vuonna lähes 4 prosenttia. Kasvulukua suurentaa viime vuoden poikkeuksellisen voimakkaasta tuotannon kasvusta aiheutuva suuri kasvuperintö. Tänä vuonna inflaatio on nopeutumassa 3,5 prosenttiin, jonka jälkeen kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan kahden prosentin tuntumaan.
Suomi velkaantuu 6-8 mrd euroa vuodessa.
Valtionvelka oli kesäkuun lopussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeisinä ennätysvuosina. Se on saavuttamassa 100 mrd. euron rajapyykin vuonna 2013, jolloin se on 48 % suhteessa BKT:hen. Paineet julkisen talouden tasapainottamiseen ovat kasvamassa väestön ikääntymisen johdosta.
Vaihtoehtoja julkisen talouden hoitamisessa on kaksi:
• Jätetään maksamatta niitä eläkkeitä, joita kansalaiset uskovat ja odottavat saavansa.
• Siirretään vastuu tuleville sukupolville.
Euroopan talousongelmien hoito ja USA:n velkakattoratkaisu ovat olennaisia seikkoja valittaessa Suomen julkisen talouden hoitovaihtoehtoja. USA:n velkaongelmat eivät lyhyellä tähtäyksellä juuri ravistele Suomen taloutta. Sen sijaan varsinkin euromaiden asiat ovat valtiollemme olennaisia, koska emme voi euroalueen sisällä turvautua omiin valuuttapoliittisiin päätöksiin. Huomio kiinnittyy etenkin inflaatiokehityksiin euroalueella. Todennäköistä on, että julkisen talouden ahdinkoa yritetään lieventää inflaatiolla. Vientimme valtasuunta on Länsi-Eurooppa. Euroopan talousongelmat heijastuvat siis vientinäkymiin.
Tuotannon voimakas elpyminen lähti käyntiin kesällä 2010. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa kuluvana vuonna lähes 4 prosenttia. Kasvulukua suurentaa viime vuoden poikkeuksellisen voimakkaasta tuotannon kasvusta aiheutuva suuri kasvuperintö. Tänä vuonna inflaatio on nopeutumassa 3,5 prosenttiin, jonka jälkeen kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan kahden prosentin tuntumaan.
Suomi velkaantuu 6-8 mrd euroa vuodessa.
Valtionvelka oli kesäkuun lopussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeisinä ennätysvuosina. Se on saavuttamassa 100 mrd. euron rajapyykin vuonna 2013, jolloin se on 48 % suhteessa BKT:hen. Paineet julkisen talouden tasapainottamiseen ovat kasvamassa väestön ikääntymisen johdosta.
Vaihtoehtoja julkisen talouden hoitamisessa on kaksi:
• Jätetään maksamatta niitä eläkkeitä, joita kansalaiset uskovat ja odottavat saavansa.
• Siirretään vastuu tuleville sukupolville.
Euroopan talousongelmien hoito ja USA:n velkakattoratkaisu ovat olennaisia seikkoja valittaessa Suomen julkisen talouden hoitovaihtoehtoja. USA:n velkaongelmat eivät lyhyellä tähtäyksellä juuri ravistele Suomen taloutta. Sen sijaan varsinkin euromaiden asiat ovat valtiollemme olennaisia, koska emme voi euroalueen sisällä turvautua omiin valuuttapoliittisiin päätöksiin. Huomio kiinnittyy etenkin inflaatiokehityksiin euroalueella. Todennäköistä on, että julkisen talouden ahdinkoa yritetään lieventää inflaatiolla. Vientimme valtasuunta on Länsi-Eurooppa. Euroopan talousongelmat heijastuvat siis vientinäkymiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)