KAUPAN KYLMÄ SOTA

 

Yhdysvallat on asettamassa tulleja maamme kanssa käymälle kaupalle. Tämä juuri kun olimme saamassa tärkeitä jäänmurtajakauppoja.

Onko Yhdysvaltojen toimenpiteellä perimmäisenä tarkoituksena vaikuttaa EU:n asioihin? Onko sillä tarkoitus kiihdyttää EU:n varustautumiseen vastata omista sotavoimista. Onko sillä tarkoitus muistuttaa Eurooppaa, että sen on valmistauduttava tulemaan toimeen ilman NATO:a. Yhdysvallat saattaa sittenkin olla johdonmukainen toiminnassaan. Yhdysvallat voi viestittää kauppapolitiikkansa kanssa, ettei se ole tyytyväinen EU:n hitaaseen toimintaan Ukrainan tilanteen palauttamiseksi rauhalliseksi.

Valitettavasti Yhdysvallan toimenpiteillä on negatiiviset vaikutukset suomalaisiin yrityksiin. Epävarmuus lisääntyy talouselämässämme ja vaikuttaa kielteisesti talouskasvun edellytyksiin.

SUOMEN KILPAILUKYKY

 Suomen kilpailukyvystä on esitetty ristiriitaisia arvioita. Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan Suomen kilpailukyky olisi Pohjoismaiden paras. Kuitenkin vanha erkkikin tietää, että asia on jotain vallan muuta. Suomen kilpailukyvyn ylläpito on ollut jatkuvan korjailun tarpeessa.

Suomen kilpailukyky hupeni tämän tästä kilpailijamaita nopeamman inflaation vaikutuksiin ennen euroakin. Mutta markka-aikojen hallitukset ja keskuspankki kykenivät korjailemaan kilpailukykyä valuutan ulkoista arvoa aika ajoin heikentämällä.

Suomi devalvoi valuuttaansa niin usein, että syntyi devalvaatiokierteen käsite. Se viittaa ilmiöön, jossa valuutta heikkeni ja kotimaiset hinnat kohosivat vuoron perään. Devalvaatiot kohensivat kilpailukykyä vain tilapäisesti, sillä niitä seuranneet nopean inflaation kaudet taas rapauttivat sen.

Aiemmin talouspäättäjät taipuivat devalvointeihin vastentahtoisesti, ja vakuuttivat jokaisen devalvoinnin jäävän vuorollaan vihoviimeiseksi. Kunnes koitti seuraavan aika, ja toistoja kertyi kierteeksi asti.

Viime vuosien talousvaikeudet ja hallituksen ajankohtaisetkin haasteet vihjaavat, että Suomen taloudella on edelleen taipumusta kilpailukyvyn heikkenemiseen. Siitä on vähemmän kokemusta, miten sujuu sisäinen devalvaatio. Sisäisellä devalvaatiolla tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla.

OKUNIN LAKI JA BKT

Okunin laki kuvaa työttömyysasteen muutoksen ja bruttokansantuotteen (bkt) kasvun välistä yhteyttä. Vuonna 1962 julkaistussa artikkelissa Arthur Okuni osoitti, että kolmen prosentin kasvu bkt:ssa merkitsee työttömyyden alenemista yhdellä prosentilla. Tarkka suhde kuitenkin vaihtelee maittain olosuhteiden mukaan. Suhde on aina approximaatio, sillä myös muut tekijät kuin bruttokansantuote vaikuttavat työttömyyteen.

Okunin laki perustuu empiirisiin testauksiin.

YRITYSVÄLITYS NYKYSUHDANTEESSA

n  Kauppaa tehdään tasaisesti.

n  Suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuvaa buumia ei ole tullut eikä sitä ole näköpiirissä.

n  Omistajanvaihdosten sykli nopeutuu. Yrityksestä luovutaan yhä aikaisemmin ja aloitetaan jotain uutta.

n  Ostajia on runsaasti liikkeellä.

n  Hyvistä myytävistä yrityksistä on pula.

n  Ongelmana heikosti kannattavat yritykset joista halutaan liian kova hinta.

n  Osa yrittäjistä ei ymmärrä käyttää asiantuntijaa apuna.

n  Myyjillä usein väärä kuva yrityksensä kannattavuudesta ja arvosta.

n  Yrityksen arvon kasvattaminen nopeasti on hankalaa, varsinkin jos takki on jo tyhjä ja eläkeikä nurkan takana.

n  Arvonmääritys on hyvä lähtökohta yrityksen kehittämisessä myyntikuntoon.

n  Välittäjillä on paras tietotaito realististen arvonmääritysten tekoon.

 

LÄHDE                Antti Pajatsalo, TURKU

KORKEASUHDANNE ON PARHAILLAAN

Erilaiset luottamusindikaattorit ovat Suomessa olleet jo pitkään korkealla. Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden luottamusindeksit ovat olleet jonkin aikaa nousussa.

 Suomessa tuotanto oli jo helmikuussa kolmen prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Suurten yritysten liikevaihto on tilastokeskuksen mukaan kääntynyt kasvuun. Varsinais-Suomen talonrakennustöissä oli viime vuonna kolmanneksen nousu. Asuntolainat ovat pankeissa käyneet hyvin kaupaksi. Myös muita investointeja ollaan käynnistämässä. Korkotaso on Euroopassa edelleen epäluonnollisen alhaalla, joten yrittäjät ovat nähneet investoinnit mahdollisiksi.

Suomessa inflaatio on heräämässä kasvuun. Suomessa inflaatio oli helmikuussa 1,2 prosenttia ja se hiipui maaliskuussa 0,8 prosenttiin. Euroalueen inflaatio on vuosia maannut nollan tuntumassa ja välillä se on käynyt jopa pakkasen puolella. Inflaation piristyminen vaikuttaa viiveellä korkoihin. USA:ssa Fed on nostanut ohjauskorkoaan jo kolme kertaa. Euroalueen ja USA:n korkoeron revähtäminen liian suureksi aiheuttaa omat ongelmansa taloudelle. Niinpä koronnostoja euroalueellakin on odotettavissa

 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti hiljan maailmantalouden kuluvan vuoden kasvuennusteen 3,5 prosenttiin. Suomessakaan puolentoista prosentin kasvua ei voisi pitää yllätyksenä. Se olisikin tervetullut tällaisena korkeasuhdanteen aikana.

LÄHDE:    Hakanen, Pekka (2017) Nousukausi on täällä taas. Turun Sanomat 29.4.2017.

SUOMEN TALOUDELLA TAIPUMUS KILPAILUKYVYN HEIKKENEMISEEN

Suomen kilpailukyvystä on esitetty ristiriitaisia arvioita. Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan Suomen kilpailukyky olisi Pohjoismaiden paras. Kuitenkin vanha erkkikin tietää, että asia on jotain vallan muuta. Suomen kilpailukyvyn ylläpito on ollut jatkuvan korjailun tarpeessa.

Suomen kilpailukyky hupeni tämän tästä kilpailijamaita nopeamman inflaation vaikutuksiin ennen euroakin. Mutta markka-aikojen hallitukset ja keskuspankki kykenivät korjailemaan kilpailukykyä valuutan ulkoista arvoa aika ajoin heikentämällä.

Suomi devalvoi valuuttaansa niin usein, että syntyi devalvaatiokierteen käsite. Se viittaa ilmiöön, jossa valuutta heikkeni ja kotimaiset hinnat kohosivat vuoron perään. Devalvaatiot kohensivat kilpailukykyä vain tilapäisesti, sillä niitä seuranneet nopean inflaation kaudet taas rapauttivat sen.

Aiemmin talouspäättäjät taipuivat devalvointeihin vastentahtoisesti, ja vakuuttivat jokaisen devalvoinnin jäävän vuorollaan vihoviimeiseksi. Kunnes koitti seuraavan aika, ja toistoja kertyi kierteeksi asti.

Viime vuosien talousvaikeudet ja hallituksen ajankohtaisetkin haasteet vihjaavat, että Suomen taloudella on edelleen taipumusta kilpailukyvyn heikkenemiseen. Siitä on vähemmän kokemusta, miten sujuu sisäinen devalvaatio. Sisäisellä devalvaatiolla tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla.

LÄHDE: Taloussanomat 30.9.2015 >haettu 30.9.2015

KREIKAN VELKASIRKUS JATKUU JA MAA VUOTAA PAKOLAISIA

Kreikalle myönnettiin kolmas tukipaketti 14.8.2015. Kreikalta edellytetään sitoutumista talouden tervehdyttämisohjelmaan.

 

 

Kreikan velkatilanne paljastui 2010 alkupuolella, kun kävi ilmi, että valtio oli salannut taloutensa tilastoja kaunistelemalla. Europäättäjät vakuuttelevat, että Kreikka on euroalueen pysyvä jäsen. Yhdysvaltain talouspäättäjät ja finanssimarkkinoiden analyysitalot epäilevät asiaa. He katsovat, että Kreikan ero eli Grexit on mahdollinen. Yhdysvaltain hallituksen neuvonantaja varoitti huhtikuussa 2015, että Grexit ei olisi pahasta vain Kreikalle, vaan se aiheuttaisi erittäin suuren riskin koko maailman taloudelle. Se loisi viimeistään seuraavassa kriisissä epävarmuuden muidenkin euromaiden mukana pysymisestä eurossa.

 

 

Tosiasiassa Kreikan taloustilanne on sellainen, ettei se voi lähivuosikymmeninä selvitä veloistaan. Maailman talousviisaat varovat kuitenkin ilmaisemasta sitä, että velkojen leikkaus on ainoa mahdollinen lopputulos siitä nilkutuksesta, jolla Kreikan kansantaloutta ollaan nyt viemässä jatkonäytöksiin. Kuitenkin 94 prosenttia ekonomisteista pitää velkahelpotuksia erittäin todennäköisinä.

 

 

Kreikan yhä heikentyvä tilanne pahentaa myös EU-alueen pakolaistilannetta. Todennäköisesti EU-alueen maiden on ratkottava vielä lähikuukausina se, kuinka lisääntyvä pakolaisvirta pitäisi EU-alueella jakaa.

 

 

Lähde: STT 14.8.2015

KREIKKA AUTETTAVA EROON EUROSTA

Kreikka pääsi heinäkuun alussa ainakin tilapäisesti maksukyvyttömien maiden kastiin. Kreikka tarvitsee vähintään 36 miljardia euroa lisää apua seuraavien kolmen vuoden aikana, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee. Lisäksi kriisimaan velkoja on leikattava tai laina-aikoja pidennettävä merkittävästi. IMF:n arviossa ei ole otettu huomioon heinäkuun alun kaaoksen vaikutusta.

Molempia ratkaisuja - laina-aikojen pidennystä ja leikkausta - tarvitaan, vaikka Kreikka tekisi siltä nyt vaaditut muutokset talouteensa. Kreikka tarvitsisi ennen kaikkea velkahelpotuksia päästäkseen kasvu-uralle.

Jos Kreikka ei toteuta sovittuja uudistuksia ja paranna taloustilannettaan, pelastustoimien suoma hyöty haihtuu savuna ilmaan. Talousvaikeuksissa olevien maiden on keskityttävä nyt torjumaan ne syyt, jotka kriisin alkujaan aiheuttivat. Valtioiden taloudet pitäisi siis saada kuntoon ja pankkisektorista täytyisi saada vakaampi.

Yhteensä IMF laskee, että Kreikan avuntarve on 50 miljardia tämän vuoden lokakuusta 2018 loppuun. Kreikan valtiolla oli pankkijärjestelmässä talletuksia alle miljardi toukokuun 2015 lopussa.

IMF:n analyysi antaa ymmärtää, että sekä Kreikan että sen velkojien on tehtävä myönnytyksiä, tai Kreikka velloo veloissaan jatkossakin. IMF saattaa myös olla haluton myöntämään lisää lainaa, jos Kreikan velkasuhteen laskusta ei ole nykyisiä parempia takeita.

Euroalueella on voimia, jotka pyrkivät pitämään Kreikkaa mukana yhteisvaluutassa. Suomen hallitusohjelman mukaan valtiomme voi olla talkoissa mukana, jos vastuumme eivät nouse siitä, mitä kesäkuussa päättyneestä tukiohjelmasta Kreikalta jäi nostamatta. Edellä mainittujen voimien ponnistuksena on sovittu menettelyistä, joilla Kreikka voi jatkaa euroalueella. Suomen pääministeri Sipilän mukaan Kreikan euroero on kuitenkin lopputulos, ellei sovittua menettelyä saada vietyä loppuun. Tukiohjelman suuruudeksi on suunniteltu 86 miljardia, jos sovittu menettely toteutuu. Suomen hallitus arvioi vielä huolellisesti, ovatko Kreikalta vaadittavat ehdot riittävä pohja vakausmekanismin mukaisille ohjelmaneuvotteluille. Se ottaa kantaa asiaan tänään.

Mahdollinen Kreikan uusi tukiohjelma ei nosta maata kestämättömästä tilastaan. Kreikan julkinen talous on vajeella apupakettien jälkeenkin ja maa velkaantuu aina vain lisää. Kreikalle tulee myöntää akordi, sillä on varmaa, että sen tilanne ei selviä lisälainoja myöntämällä. Akordi voisi olla apuraha, jolla sovittaisiin sen eroamisesta eurosta. Kreikan eroaminen eurosta on ainoa tapa, jolla Kreikka voi päästä jaloilleen edes pitkällä aikavälillä.

 

LÄHDE: Taloussanomat 2.7.2015: Näin suuri "Kreikka kolmonen" voisi olla.

SUOMI 2014

Suomen kestävyysvaje on todellinen. Suomen viennin määrässä ei näy nyt positiivista. Joulukuussa 2013 kansantalouden tuotanto väheni 1,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Talouden tilanne on surkea ja kasvupotentiaali vaatimaton. Suomalaisen tuotannon kilpailukyky on heikko. Julkisen sektorin velkaantuminen on ajautumassa kestämättömälle uralle, kun väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus väestöstä supistuu. Tämä on ns. suomalainen kestävyysvaje.

Hallitusohjelman talouskehitykseen perustuva viitekehys oli harhainen. Päätökset, joilla rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet saavutetaan, eivät ole helppoja, ja niiden valmistelu on vaativaa ja työlästä. Julkisen talouden velkaantumisen hallinta kuitenkin edellyttää, että päätökset tehdään pian, sillä monelta osin niiden vaikutukset toteutuvat kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluttua.

Vasta teot vahvistavat, että viisauden sanoilla oli katetta. Jos ohjelma toteutetaan nopeasti ja päättäväisesti, edellytykset kestävyysvajeen korjautumiseen ovat hyvät.

LÄHDE Myrskyinen maailmantalous ja pieni Suomi, Timo Tyrväisen HTM-päivän 2014 luento.

EMU ON ITSENÄISTEN VALTIOIDEN LIITTO

Euroalueen taloudellinen tilanne näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin vuosi sitten. Tilanne on edelleen hauras ja riskialtis. Olemme vasta elpymisen alussa. Jo kuudetta vuotta jatkuva talouskriisi ei ole ohitse.

Talous- ja rahaliitto on ollut ja tulee olemaan muutoksien kourissa. Talouspolitiikan yhteensovittaminen ja sen seuranta ovat merkittävästi kohentuneet. Suunnitelmat pankkiunionista ovat pitkällä ja sen ensimmäiset osat ovat toteutusvaiheessa. Talous- ja rahaliitto on uudistumassa merkittävästi kaikkien näiden päätösten ja toimenpiteiden myötä. On kuitenkin korostettava, että EMU:n perusolemus on ennallaan. Uudistuva talous- ja rahaliitto on edelleen itsenäisten valtioiden liitto eikä mikään federaatio.

Näiden muutosten avulla korjataan kriisin kautta havaittuja isoja heikkouksia. Uudet toimintamallit ja instituutiot tulevat epäilemättä vahvistamaan euroalueen taloutta ja talouspoliittista ohjausjärjestelmää. Luonnollisesti näiden uudistusten toimivuus tullaan näkemään vasta tulevaisuudessa, kun eurojärjestelmä kohtaa uusia sokkeja ja haasteita.

LÄHDE: Honkapohja Seppo: EMU 2.0: euromaailma uudistusten jälkeen. 23.1.2014.

SUOMI SAMALLA TIELLÄ KUIN KRIISIMAAT; VAIN AIKATAULUSSA JÄLJESSÄ

Suomen kannattavuuskilpailukyky onkin heikentynyt ja vienti on pudonnut 15 prosenttia siitä, mitä se oli ennen kriisiä.

Suomen osuus maailman viennistä on vähentynyt yli 20 prosenttia vuodesta 2011 eli eniten euroalueella. Viennin sakkaamista on kiihdyttänyt rakennemuutos metsäteollisuudessa ja Nokian johtamassa elektroniikkateollisuudessa. Etlan mukaan yksikkötyökustannukset Suomessa ovat 15 prosenttia korkeammat kuin Saksassa ja yli 20 prosenttia korkeammat kuin Ruotsissa.

Suomen valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi EU:n komission mukaan 56,2 prosenttia tänä vuonna eli valtiontalous on kuitenkin paremmalla tolalla kuin kriisimaissa.

Suomen julkinen velkaantuminen kohoaa Suomen Pankin ennusteen mukaan 62 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015, jolloin Suomen arvioidaan joutuvan Euroopan unionin tarkkailuun.

LÄHDE: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous >haettu 14.8.2013

REAALIANSIOIDEN NOUSU OLI SUOMESSA TUNTUVASTI NOPEAMPAA KUIN TEOLLISUUSMAISSA KESKIMÄÄRIN

Suomalaisten palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet viime vuosien kriiseistä huolimatta tuntuvasti nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa. Vuosituhannen alusta reaaliansiot ovat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kasvaneet lähes 25 prosenttia. Samalla Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on romuttunut. Metsäteollisuuden markkina on lopullisesti pienentynyt paperin kysynnän laskiessa painetun viestinnän kysynnän romahdettua.

Reaaliansioiden nousu oli Suomessa tuntuvasti nopeampaa kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan kehittyneiden maiden työntekijöiden reaaliansiot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2011 keskimäärin vain 5 prosenttia.

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat runsaassa vuosikymmenessä yli 54 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu söi siitä hieman yli puolet. Palkkojen ostovoima kasvoi siksi vähemmän eli vajaat 25 prosenttia.

Finanssikiriisi hidasti reaaliansioiden kasvua kaikissa maissa. Suomessa reaaliansioiden kasvu oli kuitenkin vuosikymmenen nopeinta vuonna 2009, jolloin ne nousivat 4,0 prosenttia.

Kriisi painoi suomalaisten reaaliansiot laskuun toissavuonna. Ansiotaso nousi 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat hintojen nousun takia 0,7 prosenttia. Viime vuonna reaaliansiot nousivat saman verran.

Suomen julkinen velkaantuminen kohoaa Suomen Pankin ennusteen mukaan 62 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015, jolloin Suomen arvioidaan joutuvan Euroopan unionin tarkkailuun.

LÄHDE: Reaaliansiot ovat kasvaneet neljänneksen vuodesta 2000. Turun Sanomat

TEOLLISUUDEN LIIKEVAIHTO SUPISTUI HELMI-HUHTIKUUSSA 2013 NOIN 6 PROSENTTIA VUODENTAKAISEEN VERRATTUNA

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan helmi-huhtikuussa 6,1 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui 7,7 prosenttia ja vientiliikevaihto 4,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Liikevaihto supistui lähes kaikilla alatoimialoilla edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Nopeinta pudotus oli sähkö– ja elektroniikkateollisuudessa (–14,6 %), tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa (–11,0 %) sekä metalliteollisuudessa (–9,1 %). Liikevaihto kasvoi hieman ainoastaan toimialoilla sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto (4,3 %) ja vesi- ja jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (3,4 %). Elintarviketeollisuuden liikevaihto pysyi vuodentakaisella tasolla (0,0 %).

Teollisuuden liikevaihtokuvaaja kuvaa yrityksiä, joiden päätoimiala on teollisuus. Indeksien laskenta perustuu verohallinnon arvonlisäverotietoihin, joita täydennetään Tilastokeskuksen myyntitiedustelun aineistolla. Teollisuusyritysten kuukausittaisissa liikevaihdoissa voi olla isojakin vaihteluita etenkin metalliteollisuuden toimialoilla. Vaihtelut johtuvat pääasiassa laskutuskäytännöistä. Suurten konetoimitusten ja projektien loppulasku voi näkyä myyntinä yhdellä kuukaudella, vaikka työtä toimituksen eteen olisi tehty useita kuukausia tai vuosia.

Suomalaiset ennusteet heijastavat kuvaa edellä esitetystä teollisuuden heikosta tilasta. Erityisesti ollaan kauhisteltu viennin heikkoa tilaa. Kotimarkkinoilla olevilla yrityksillähän tilanne ei missään vaiheessa ole ollut keskimäärin katastrofaalinen ja liikevaihto on koko ajan ollut nousussa. Nyt teollisuuden kotimaan myyntikin on notkahtanut. Viennin kehno näkymä ei näytä kuitenkaan yltävän, ainakaan lyhyellä aikavälillä, pk-yrityksiin.

LÄHDE: Tilastokeskus, https://www.tilastokeskus.fi/til/tlv/2013/04/tlv_2013_04_2013-07-12_tie_001_fi.html >haettu 15.7.2013

EURIBORILLE VAIHTOEHTOKO?

Euribor on euroalueen ja Euroopan tärkein viitekorko. Euribor-korkoja käytetään viitekorkona erilaisten rahamarkkinasopimusten hinnoittelussa ja esimerkiksi Suomessa yleisesti myös asuntolainojen viitekorkona. Euriborin käyttöön liittyy riskejä, jonka vuoksi sille tulisi olla käytettävissä vaihtoehto. Sitä paitsi euriboria on ajateltu järjestelmänä uudistaa ja kehittää. Euriborin nopea korvaaminen olisi kuitenkin hankalaa, koska voimassa on suuri määrä siihen perustuvia lainoja ja talletuksia.

Euribor määritellään nykyisin sen perusteella, millä korolla vakavaraiset pankit arvioivat antavansa toisilleen vakuudetonta lainaa euroalueella. Uudistuksessa ajatus on, että euribor määriteltäisiin toteutuneiden lainaoperaatioiden korkojen perusteella. Tavoite on vaikea toteuttaa, koska kaupankäyntiä pitemmillä lainoilla voi olla erittäin vähän. Markkinoilla on lähinnä yhden viikon tai kolmen kuukauden maturiteetteja (= arvopaperin juoksuaika myyntipäivästä erääntymispäivään tai jäljellä oleva osa siitä).

Britanniassa on puhjennut sarja skandaaleja, koska euriboria vastaavaa libor-korkoa on Lontoossa toimivien pankkien kesken käpälöity. Euriboria olisi vaikeampi manipuloida. Jotkut meklarit olivat vääristelleet lainakorkoja parantaakseen markkina-asemaansa tai saadakseen pankkinsa näyttämään vakaammalta. Suurista pankeista Barclays, Royal Bank of Scotland ja sveitsiläinen UBS saivat isot sakot manipuloinnista. Britannia siirtää vastuun Libor-viitekoron määrittelemisestä pois pankeilta, jotka jäivät kiinni koron peukaloinnista. Määrittely siirtyy ensi vuoden alusta lähtien pörssejä operoivalle NYSE Euronextille.

LÄHDE: http://fi.wikipedia.org/wiki/Euribor > haettu 29.6.2013

VERONKIERTOESTOON PAINOTUSTA EU:SSA

EU-komissio on saanut jäsenmailta luvan aloittaa neuvottelut Sveitsin ja neljän muun EU:n ulkopuolisen maan kanssa pankkitietoja koskevan tietovaihdon laajentamisesta. Laajentaminen on Itävallan ja Luxemburgin ehto sille, että ne voisivat puolestaan hyväksyä EU:n keskinäistä tietovaihtoa laajentavan säästöverodirektiivin uudistuksen.

Pankkisalaisuudestaan tiukasti kiinni pitänyt kaksikko on tähän asti jarrutellut tietovaihdon edistämistä, mutta nyt niiden linja on höllentynyt veronkierron noustua vahvasti EU:n asialistalle.

EU-maat hyväksyivät myös komission toimenpidesuunnitelman veronkierron ehkäisemiseksi.

Suomalaisten etu luonnollisesti on, ettei veronkiertoa EU:n alueella merkittävästi esiinny.



LÄHDE: Turun Sanomat 14.5.2013. http://www.ts.fi/uutiset/talous/485456/ > haettu 15.5.2013

KREIKKA JA EURON KRIISI

Jos Kreikka ei toteuta sovittuja uudistuksia ja paranna taloustilannettaan, pelastustoimien suoma hyöty haihtuu savuna ilmaan. Talousvaikeuksissa olevien maiden on keskityttävä nyt torjumaan ne syyt, jotka kriisin alkujaan aiheuttivat. Valtioiden taloudet pitäisi siis saada kuntoon ja pankkisektorista täytyisi saada vakaampi.


Kreikan julkinen talous on vajeella apupakettien/lainan anteeksiantojen jälkeenkin, ja maa velkaantuu aina vain lisää. Kreikan eroaminen eurosta on kuitenkin ainoa tapa, jolla Kreikka voisi päästä jaloilleen edes pitkällä aikavälillä.

Ilmeistä on, että Kreikka on säästöjen jälkeen ajautumassa sellaiseen ennätystaantumaan, jossa toivottomuus maan talouden kohentumismahdollisuuksista valtaa sekä Kreikan kansan, että sen valtaapitävät. EU:n taholta on esitetty 15 prosentin työvoimakustannusten alentamisvaade. Euromaat ja IMF ovat lainanneet ja sitoutuneet alustavasti lainaamaan Kreikalle yhteensä 240 miljardia euroa vuoteen 2014 mennessä. Kreikka on matkalla vararikkoon; parhaimmassakin tapauksessa hallittuun maksukyvyttömyyteen. Euroryhmän puheenjohtajan mielipide: Kreikan euroeron mahdollisuus on "menettänyt kauhistuttavuutensa".

Samalla euroalue on lamassa. Lamaksi katsotaan tilanne, jossa talous supistuu kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä. Ei ole olemassa pikaratkaisuja. Täytyy tehdä rakenteellisia uudistuksia koko maailmassa. Samaan aikaan kaikkien valuuttojen arvoa ei voida laskea.

LÄHDE

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+sopimuksesta+ei+pida+tulla+ennakkotapaus/a2158074?s=r?s=k >haettu 29.11.2012

EUROSTA EROAMISEN VAIKUTUKSET

Eurokriisi kiteytyy kysymykseen: Miksi autamme pankkeja, emmekä Kreikan ja Espanjan kurjalistoa? Suomen kansa on kyllästynyt toimimaan euroyhteisössä. Yle Uutisten teettämä kysely kertoo, että kaksi kolmasosaa suomalaisista ei enää halua Suomen tukevan Euroopan kriisimaita taloudellisesti. Euroalueen osittaista hajoamista kannattaa 49 prosenttia suomalaisista, kertoo MTV3:n ja Aamulehden TNS Gallupilla teettämä kysely. Euroaluetta ei katsota enää yhtenäisenä alueena rahoitusmarkkinoilla, vaan erillisinä alueina. Siinä mielessä rahoitusmarkkinoiden fragmentoituminen (sirpaloituminen) pitää paikkansa.

Eurostatin mukaan euromaista Kreikka, Espanja, Italia, Portugali ja Kypros ovat taantumassa. Useat analyytikot ovat ennustaneet, että koko euroalue vaipuu taantumaan nyt kulumassa olevan kolmannen vuosineljänneksen aikana.
Suomen hallituksen taholta on kuitenkin pyritty tukemaan valtakunnassa euromyönteistä ilmapiiriä. Kansan spontaani reaktio ei kuitenkaan ole hallituksen kantaa tukeva. Maan talouseliitin ajatukset eivät ole saaneet suomalaisten suosiota. Kansalaisilla ja totta kai valtiolla tulee antaa mahdollisuus varautua kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin. Pitää olla kohtuullinen käsitys, mitä tapahtuu, jos Suomi jättää euron.

Tässä tilanteessa tulisi vihdoinkin tehdä mahdollisimman riippumattomaksi koettu selvitys eurosta eroamisen vaikutuksista. Riippumattomuuden turvaamiseksi tutkimus tulisi tilata sellaiselta taholta, joka ei ole vielä mielipiteineen asiassa rähjääntynyt. Mielestäni korkeakoululaitos koetaan sellaiseksi. Valtion tulisi teettää erilliset selvitykset kahdella korkeakoululla ja julkistaa tulokset lyhyenä referaattina medialle. Kansan ja samalla myös talouspolitiikkaansa hoitavan valtiovallan tulisi vihdoinkin saada tietoa eurosta eroamisen vaikutuksista. Kansan silmissä valtaeliitin mielipiteet asiasta eivät nykyisillä argumenteilla saa hyväksyntää.

SUOMESSA EI MENE HYVIN

Maksuhäiriöiden määrä on kasvanut alkuvuonna 2011 ennätysvauhtia ja häiriömerkinnän saaneita yrityksiä oli kesäkuun lopulla yli 47 000.

Tämän vuoden tammi-kesäkuussa uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteriin lähes 906 500 kappaletta. Yksityishenkilöiden osuus tästä on lähes 807 800 ja yritysten 98 700.

Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut viime vuoden kesäkuusta yli 70 prosenttia.

LÄHDE: Kauppalehti 06.07.2011