USKOTTAVUUSKRIISI TILINTARKASTUKSESSA

Tilintarkastajan tehtävään esteellisiä ovat siis tilitysvelvolliset eli ne henkilöt, joiden toimintaa tilintarkastus koskee. Yhtiön johdon lisäksi tämä tarkoittaa niitä henkilöitä, jotka vastaavat yhtiön kirjanpidosta ja varojen hoidosta sekä varojen hoidon valvonnasta. Tilitysvelvollisina eli siis esteellisinä pidetään myös tytäryhtiön (tai vastaavasti emoyhtiön) johtoa.   Tilitysvelvollisten lähisukulaiset ovat esteellisiä tilintarkastajiksi. Heidän edellytyksensä kriittisesti ja puolueettomasti tutkia tilitysvelvollisen toimintaa ovat oletettavasti heikot.

Myös henkilökohtainen ystävyys- tai vastaava suhde tarkastettavan yhtiön johtoon kuuluviin henkilöihin voi aiheuttaa tilintarkastajan esteellisyyden.  Ruotsissa Sveriges Statistikcentralin laajassa kyselytutkimuksessa todettiin, että tilintarkastusta käytetään konsultointipalvelun markkinointikeinona. Yritykset näkevät hyväksi, että tilintarkastustoimisto tai tilintarkastaja konsultoi. Sen sijaan viranomaiset kokevat konsultoinnin uhkaavan tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastus tätä kautta menettää uskottavuutensa.

Yleisesti hyväksytty käsitys on, että tilintarkastuksella on merkitystä vain sillä ehdolla, että tilintarkastaja on uskottava. Uskottavuuden kannalta ammattikunnan oma käsitys uskottavuudesta on epärelevantti. Siksi uskottavuutta on tarkasteltava tilintarkastajan sidosryhmien näkökulmasta. Sidosryhmien epätasainen kohtelu johtaa tilintarkastuksen "uskottavuuskriisiin".

LÄHDE Kärkkäinen Hanna Tilintarkastajien uskottavuus sidosryhmien näkökulmasta. Lapin yliopisto, Rovaniemi 1998.