tiistai 1. tammikuuta 2019

OLENNAISUUS TILINPÄÄTÖSPERIAATTENA

Olennaisuuden periaatteen määritelmää on kauan kaivattu. On havaittu, ettei olennaisuudelle ole löydettävissä prosenttilukua tai euromäärää. Olennaisuuden määrittely on jätetty kirjanpitovelvolliselle/kirjanpitäjälle kussakin tilanteessa. Uudistetussa kirjanpitolaissa olennaisuus liitetään oikean ja riittävän kuvan käsitteeseen. Jokin tilinpäätökseen liittyvä seikka on olennainen, jos sen poisjättäminen vaikuttaa siihen kuvaan, jonka lukija tilinpäätöksestä saa ja niihin johtopäätöksiin, joita tämä saamansa kuvan pohjalta tekee.

Tilinpäätöksessä esitettävä seikka on olennainen silloin, kun sen pois jättämisen tai väärin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita tiedon käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Vaikka seikka olisi yksittäisenä epäolennainen, olennaisuuden arviointi tulee kohdistaa kokonaisuuteen, jos samankaltaisia seikkoja on useita.

Olennaisuus on liitetty tilinpäätöksen laatimiseen. kirjanpitolain 3 luvun 2 a pykälässä todetaan ne tilinpäätöksen laatimisen osa-alueet, joihin olennaisuuden periaatetta voidaan soveltaa. Yleisimmin näistä edellä mainitussa pykälässä listatuista tilanteista olennaisuuden periaate tulee varmasti käytetyksi tulojen ja menojen jaksottamisessa eli jaksotetaanko vai ei.

Kirjanpitovelvollisen tulee merkitä jokainen liiketapahtuma kirjanpitoonsa riippumatta siitä onko se olennainen vai ei.

 
LÄHDE                Kampman Henry (2018) Ajankohtaista kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä, Luento 28.11.2018.

Ei kommentteja: