Research work in progress. Please, do not quote without the permission of the author. Teoksen oikeudenomistaja pidättää kaikki oikeudet teokseen.
Tutkimus
Tämä selvitys perustuu 18 suomalaisen pienyritystilintarkastajan haastatteluun tämän vuosikymmenen alkupuolella.
Tulokset
Myyntisaatavat olivat myös norjan hyvän tilintarkastustavan määrittelyssä keskeisessä asemassa 1970-luvulla (Revisjon og revisorer 1978, 43–45).
”Se (myyntisaamiset) on helpointa tarkastaa, että seuraavan kauden, mitä sieltä on tullut sisään, onks ne realistisia ja että kaikki on mukana että onko sen numerosarja olemassa, että kaikki on mukana.” (Tilintarkastaja G)
”Kyllä tulee näitä myyntisaamisia selläkin lailla tarkastettua, että vanhat myyntisaamiset on poistunut ja jos siellä on kovin vanhoja myyntisaamisia, niin silloin tulee keskustella suoraan niitten kanssa, jotka ovat vastuussa, että onko ne enää aiheellisia, eli kuuluuko ne täällä olla.” (Tilintarkastaja F)
”(Myyntisaamiset) Otan myyntisaamislistan ja käyn seuraavan kauden aineiston läpi, onko saamiset tulleet tilille. Seuraan protestilistaa ja ilmoittelen niistä yrittäjälle.”(Tilintarkastaja O)
Yrityksen johdon kanssa käytävät keskustelut myyntisaatavien ikärakenteesta ja niiden kirjaamisesta luottotappioksi näyttäisi olevan eräs myyntisaatavien tarkastuksen käsittelytyyppi.
”Olen joskus tehnyt – en nyt viimeisen kolmen vuoden aikana – mutta silloin (eräässä firmassa) (myyntisaamisten) saldokyselyn.”(Tilintarkastaja S)
”Myyntisaamisista saatu ulkopuolinen vahvistus antaa luotettavaa ja merkityksellistä tilintarkastusevidenssiä saatavan olemassaolosta tietyllä hetkellä. Vahvistus antaa tilintarkastusevidenssiä myös kauden päättämisrutiinin toimivuudesta.” (KHT-yhdistys 2007b, 515) ”Tilintarkastaja voi käyttää positiivista tai negatiivista vahvistuspyyntöä tai niiden yhdistelmää.[1]” (Carmichael-Willinham-Schaller 1996, 411–413; KHT-yhdistys 2007b, 516–517)
”Auki olevia myyntisaamisia ja niiden ikärakennetta, vanhoja laskuja. Jos siellä on joku Kesko tai LSO tai HK Ruokatalo maksajana ja se lasku on puoli vuotta vanha ja se on auki, niin sen tietää, että se on riidanalainen, jos se on auki.” (Tilintarkastaja U)
Tarkastettavan yhtiön perimisedellytykset suuryhtiöltä ovat hyvät. Mikäli maksua ei ole tullut, laskua ei liene suuryhtiössä hyväksytty.
”Myyntisaamisissa tulee ensiksi mieleen niiden ikä, onko ne kalenterivuoden lopun saatavia, ovatko ne jotakin oikein vanhoja ja ovatko ne jo täysin toivottomia, minkä takia ne vielä keikkuu.”(Tilintarkastaja T)
Tulkinta: mikroyritysten neljän tunnin mittaisista tilinpäätöstarkastuksiin on mahdotonta sisällyttää myyntisaatavien vahvistuksia ulkopuolisilta. Olennainen menettely myyntisaatavien hallinnassa tulee jatkossakin olemaan myyntisaatavien alas-kirjaus tilinpäätöksessä saatavan iän perusteella.
”Ensisijaisesti myyntisaatavien ajallisen ulottuvuuden, ettei ole mitään vanhoja. Jos myyntisaatavat ovat suuruudeltaan merkittävät, katson, että ne täsmäävät alkaneen tilikauden suorituksiin. Sitten jossain tapauksessa käyn läpi toimituspäivän, ettei jaksotuksessa ole virhettä.”(Tilintarkastaja N)
Myyntisaatavien arvostamisessa tilinpäätöksessä on saatavien ikäanalyysi olennainen menetelmä arvotettaessa osaa saatavista luottotappioksi (Carmichael-Willinham-Schaller 1996, 409).
”Siel tulee katottuu myyntisaamisten lista ihan: nimiä, summia; nimiä, summia. Mitä ne on? Se on tietysti eri asia, jos siihen jokin tosi pönttö laitetaan - mut harvoin joku viittii maksaa niistä arvonlisäveroa; olemattomista saatavista. Se hillitsee niitä. Samalla myös katotaan luottotappioita.”(Tilintarkastaja V)
”Kun tarkastamani yritykset ovat pääosin ihan tältä talousalueelta, niin ihan paikallistuntemukseen perustuen pystyy arvioimaan sitä myyntisaamisten kuranttisuutta ja vastaavasti toivottomatkin saamiset pystyy sieltä havainnoimaan. Tietysti saamisten ikäkin jotain kertoo; saattaa kertoa heikosta, ettei perintä oikein toimi tai saattaa laskutuskin kovasti viipyä. Se on viime aikoina parantunut, ettei siellä puolen vuoden takaisia töitä enää laskuttamatta ole. Mutta myyntisaamisten kuranttiuden arviointi on helppoa, että on kattava tuntemus.” (Tilintarkastaja Ä)
Myyntisaatavien tilintarkastus näyttää olevan ennen kaikkea saatavien, joiden maksuajat ovat venyneet huomattavan pitkiksi, analysointia ja epävarmojen sekä aiheettomien saatavien alaskirjausten kannustamista (Satopää 1975). Havainnot liittyvät joko perintätoimiin, luottotappioiden kirjauksiin tai tuottojen jaksotukseen. Yritysten välisillä saldovertailukyselyillä ei nykytilanteessa näytä olevan merkitystä. Toisaalta tilintarkastuksessa ulkopuolelta saatua tietoaineistoa on pidetty tärkeämpänä merkitykseltään kuin yrityksen sisältä saatu tieto (KHT-yhdistys 1998, 43).
[1] Positiivinen saldovahvistus on sellainen, jossa vastaajan tulee kaikissa tapauksissa vastata. Negatiivinen vahvistus on sellainen, jossa vastaaja vastaa vain siinä tapauksessa, että on eri mieltä kuin vahvistuspyynnössä on esitetty (Carmichael-Willinham-Schaller 1996, 410).
LÄHTEET
Carmichael Douglas R. - Willingham John J. - Schaller Carol A. (1996) Auditing Concepts and Methods A Guide to Current Theory and Practice, Sixth Edition, Irwin/McGraw-Hill
KHT-yhdistys (1998) – Föreningen CGR ry Tilintarkastusalan suositukset 1998, Jyväskylä
Revision og revisorer, lover – regler yrke – utdannelse ansvar – plikter (1978), Norges statsautoriserte revisorer servicekontor: Oslo
Satopää Rauno (1975) Tilintarkastuskertomus ja sen antama informaatio, Talouselämä 1975: 31, 32–34
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti