TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ

Asunto-osakeyhtiössä on oltava aina vähintään toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin eli ”tarkastajavapaasta” yhtiöstä.

Toiminnantarkastusta koskevat säännökset soveltuvat myös ennen 1.7.2010 olemassa olleiden ns. vanhojen yhtiöiden toimintaan ja niiden ennen 1.7.2010 rekisteröityihin yhtiöjärjestysmääräyksiin tilintarkastajasta ja tilintarkastuksesta ilman yhtiöjärjestysmuutosta, jos tällaisella vanhalla yhtiöllä ei ole minkään lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa ja tuolloin tilintarkastusta koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten katsotaan koskevan sekä tilintarkastusta että toiminnantarkastusta. Silloin on esimerkiksi:

1) Yhtiöjärjestyksen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhtiön on valittava joko toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja.

2) Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään esimerkiksi kahdesta tilintarkastajasta, yhtiö on velvollinen valitsemaan joko kaksi tilintarkastajaa, kaksi toiminnantarkastajaa tai yhden kumpaakin.

3) Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään, että yhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiö ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaakaan.

4) Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään tilintarkastajasta siten, että yhtiössä on oltava KHT- tai HT- tai JHT -tilintarkastaja, ei yhtiöjärjestysmääräystä voi sivuuttaa, vaan yhtiöllä on aina oltava ja yhtiökokouksen valittava tilintarkastaja. Tällöin ei siis yhtiöjärjestyksen vastaisesti milloinkaan toiminnantarkastajaa voida valita. Esimerkiksi alle 30:n osakashallinnassa olevan huoneiston yhtiöissä vaaditaan tällöin yhtiöjärjestysmuutos toiminnantarkastajan valitsemiseksi tilintarkastajan sijasta.

Toiminnantarkastusta varten ja siitä päätettäessä yhtiöjärjestystä ei tarvitse muuttaa, mikäli yhtiö valitsee kaksi toiminnantarkastajaa ja näille yhden varatarkastajan.

Jos yhtiö haluaa luopua kokonaan toiminnantarkastuksesta tai valita vähemmän tarkastajia, vaatii tämä yhtiöjärjestysmuutoksen. Tosin suositeltavaa toiminnantarkastuksesta luopumiseen kokonaisuudessaan on korkeintaan sellaisten pienten yhtiöiden kohdalla, jossa käytännössä kaikki osakkaat ottavat osaa yhtiön hallintoon, kuten esimerkiksi paritaloyhtiössä.

 

LÄHDE: Kiinteistöposti, Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja taloyhtiössä. https://www.kiinteistoposti.fi/tilintarkastaja-vai-toiminnantarkastaja-taloyhtiossa  >haettu 30.6.2018.

 

 

TOIMINNANTARKASTAJAN VALINTA ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ

Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään, milloin asunto-osakeyhtiössä on oltava tilintarkastaja. Jos asunto-osakeyhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin, yhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä. Asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastajaa ei merkitä kaupparekisteriin.


LÄHDE: http://www.prh.fi/fi/uutiset/P_621.html >haettu 14.10.2012.

TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUSMALLI Asunto-osakeyhtiö

Olen tarkastanut Asunto-osakeyhtiö Kakskerran Lokin talouden ja hallinnon 1.7.2010–30.6.2011 toiminnantarkastajana. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan tämän kertomuksen tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.

Tilinpäätös sisältää olennaisilta osin Asunto-osakeyhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja Asunto-osakeyhtiön antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteys on tarkastettu. Toimintakertomus sisältää olennaisilta osin tiedot asunto-osakeyhtiölain 10 luvun 5-7 §:ssä tarkoitetuista seikoista.

Hallituksen jäsen tai isännöitsijä ei ole syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus Asunto-osakeyhtiötä kohtaan, eikä hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole rikkonut asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

Tarvasjoki 15.7.2011


Rauno Satopää, kauppatieteiden lisensiaatti
toiminnantarkastaja

©2010 by Rauno Satopää, Talousvastuu Oy

LÄHDE: Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599

TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUSMALLI Yhdistys

Olen tarkastanut Kakskerran Lokki ry:n tilinpäätöksen 1.9.2010-28.2.2011 toiminnantarkastajana. Tilinpäätös sisältää olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet.

Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteys on tarkastettu. Hallituksen jäsen tai toimihenkilö ei ole syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, eikä johtoon kuuluva tai toimihenkilö ole rikkonut yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.

Vahto 15.3.2011


Rauno Satopää, kauppatieteiden lisensiaatti
toiminnantarkastaja

©2010 by Rauno Satopää

LÄHDE: Yhdistyslaki 16.7.2010/678

TOIMINNANTARKASTUS

Yhdistyslakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin aiotaan sisällyttää toiminnantarkastukseksi kutsuttu elementti. Tarkastajan valitsijoilla on toiminnantarkastukseen odotuksia, kuten tilintarkastukseenkin on ollut (Satopää 2002). Toiminnan tarkastajat ovat amatöörejä, joten odotukset saattavat olla perusteettoman tiukkoja: tarkastajan odotetaan tarkastavan yhteisöä tarkemmin ja laajemmin kuin mitä henkilöllä on potentiaalia. Toiminnantarkastaja saattaa sitä paitsi olla helposti johdateltavissa.

Tällaisessa tilanteessa tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausumat samoista asioista eivät välttämättä ole yhteneväiset (Suulamo 2009). On mahdollista, että toiminnantarkastajan tehtäväalue tulee olemaan jopa laajempi kuin tilintarkastajan. Toiminnantarkastajan vastuu saattaa muodostua laajemmaksi kuin tilintarkastajan vastuu olisi samoissa yhtiöissä. Tulevatko vakuutusyhtiöt apajille ja alkavat myydä yhteisöille vastuuvakuutuksia omille toiminnantarkastajilleen? Toiminnantarkastusinstituutioon on säädeltävä rajoituksia vastuun osalta. Lainsäätäjän on suojeltava toiminnantarkastajan ”hyväuskoisuutta”. Entä jos Korkein oikeus tuomitsee toiminnantarkastajan parinsadan tuhannen euron vahingonkorvaukseen?

Lähteet:

Satopää Rauno (2002) Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa – odotukset, sääntely, käytäntö, lisensiaattityö Turun kauppakorkeakoulu
Suulamo Antti (2009) Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu, Tilintarkastus - Revision2009: 1, 10–13