Näytetään tekstit, joissa on tunniste verotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verotus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

HYVÄ VEROJÄRJESTELMÄ TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA SUUNNITTELUUN


Kansainväliset yritysveroasiat ovat olleet viime aikoina paljon esillä, kun valtiot haluavat turvata omat verotulonsa. Myös Suomen Verohallinnon on väitetty toimivan entistä tiukemmin tulkinnoin.

 Verottajan toiminnan on oltava läpinäkyvää, ennustettavaa ja perustuttava lakeihin. Verohallintokin tekee virheitä, mutta se ei ole mielivaltainen.

Yritykset ja yksityishenkilöt käyttävät lain sallimia mahdollisuuksia suunnitella verotustaan. Hyvä verojärjestelmä tarjoaa tähän sopivia keinoja.

Verohallinnon kuuluu olla kiinnostunut harmaasta alueesta, jossa verosuunnittelun ja veronkierron raja ei ole selkeä. Tarvittaessa sen pitää riitauttaa yritysten tekemiä järjestelyjä.

 Tiedämme datamassan hyödyntämisen olevan verotarkastuksessa keskeistä, mutta miksi Verohallinto on kuitenkin jälkijunassa datavarantojensa hyödyntämisessä?

Verohallinto on ryhtynyt kokeilemaan robotiikan käyttöä verotuksessa. Robotiikan hankintaan on allokoitu miljoona euroa tällä vuosikymmenellä. Robotit ovat ohjelmistoja, jotka ohjelmoidaan tekemään verohallinnon rutiinitöitä. Sellaisia löytyy esimerkiksi verotarkastuksessa ja muutosverotuksessa.

LÄHDE: Remes, Matti - Haapio, Samppa (2017) Digitalisaatio pitää verottajan virkeänä, Tilisanomat 6, 14–19.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

torstai 16. maaliskuuta 2017

OMA VERO


 
OmaVero on korvannut Verotili-palvelun.
OmaVero on täysi susi. Vanhassa Verotilissä yhden miehen yritykselle selvisi nopealla silmäyksellä, missä rahavirrat kulkevat. Uudessa systeemissä on aivan pihalla tapahtumien kulusta. Järjestelmä on otettu käyttöön raakileena.
OmaVerossa kaikki toimintojen ja kenttien nimitykset muuttuivat. Aiemmin kentillä oli selkeä numero, jolloin yrittäjä saattoi olla varma, että tieto menee oikeaan paikkaan. OmaVerossa ei näytetä tietoja yhtä yksityiskohtaisesti kuin aikaisemmassa Verotili-palvelussa.
Ilmoitusten nimenmuutokset ja muut vastaavat olivat turhia, koska Verotiliin ja sen terminologiaan oli juuri totuttu.
LÄHDE: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yrittajilta-ankaraa-kritiikkia-verottajalle-omavero-uudistus-taysi-susi/rianFp3W >haettu 15.3.2017
 
 

 
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

lauantai 1. marraskuuta 2014

VEROVELKAREKISTERI

Verovelkarekisterissä julkaistaan joulukuusta lähtien tieto siitä onko yrityksellä, elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinotoimintaa harjoittavalla kuolinpesällä verovelkaa tai ilmoituspuutteita.

Rekisterissä julkaistaan tieto siitä, jos asiakkaalla on verovelkaa vähintään 10 000 euroa tai kausiveroilmoituksen antamisen laiminlyöntejä edellisten 6 kuukauden ajalta, mikäli kausiveroilmoituspuutetta ei ole korjattu. Verovelan tarkkaa euromäärää ei julkaista rekisterissä.

Verovelkarekisterissä olevia tietoja voi tarkastella Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) kautta. Yritysten verovelkatietoja voi hakea järjestelmästä ilman tunnistautumista. Elinkeinonharjoittajien ja elinkeinotoimintaa harjoittavien kuolinpesien verovelkatietojen tarkastelu puolestaan edellyttää Katso-tunnistautumista ja tietoja saa käyttää ainoastaan tilaajavastuu- ja hankintalain mukaisiin käyttötarkoituksiin. Elinkeinonharjoittaja, jolla on käytössään Katso-tunniste, voi tarkistaa palvelusta myös omat verovelkarekisteritietonsa.

Jos asiakkaalla on voimassaoleva maksujärjestely Verohallinnon kanssa, rekisterimerkintää ei tehdä. Myös täytäntöönpanokielto voi vaikuttaa merkintään.

LÄHDE: http://news.cision.com/fi/verohallinto/ >haettu 3.10.2014 .
Lähettänyt klo 2 kommenttia:
Tunnisteet:

torstai 16. tammikuuta 2014

KOULUTUSVÄHENNYS VEROTUKSESSA

Työntekijöiden koulutuskustannukset ja koulutusajalta maksetut palkat ovat yritykselle kokonaan vähennyskelpoista menoa. Niiden lisäksi työnantaja saa tehdä elinkeinotulon ja maatalouden tulon verotuksessa lisävähennyksen, jonka suuruus määräytyy koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden ja yrityksen keskimääräisen päiväpalkan perusteella (koulutusvähennys).

Koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennyksen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä, ja näin saatu tulo jaetaan luvulla 2.

Vähennysoikeus koskee vain niitä työnantajia, jotka ovat laatineet koulutussuunnitelman. Vähennys voidaan tehdä koulutussuunnitelmaan perustuvasta koulutuksesta, joka liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Koulutussuunnitelmasta on säädetty yhteistoiminnasta yrityksessä annetussa laissa sekä taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetussa laissa. Verovuonna koulutusvähennykseen oikeuttaa enintään kolme koulutuspäivää työntekijää kohti.

LÄHDE Kondelin, Antti (2013) Koulutusvähennys lisää byrokratiaa. Tilisanomat 6, 26-29.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

VERONKOROTUS

Veronkorotus on hallinnollinen sanktio, jonka verohallinto määrää moitittavasti toimineelle henkilölle tai yritykselle. Korotuksen määrän tulisi olla suhteessa moitittavuuden määrään. Kokemuksemme mukaan korotukset kuitenkin määrätään hyvin suuressa osassa tapauksia ankarimman momentin perusteella.

Veronkorotuspykälä rakentuu kolmelle tasolle: pienestä virheestä olennaisen virheen kautta tietoiseen tai törkeään huolimattomuuteen. Pienestä virheestä voidaan pykälän mukaan sakottaa enintään 150 euroa ja olennaisesta 800 euroa. Esimerkiksi tilintarkastuskertomuksen puuttuminen on seikka, josta veronkorotus määräytyy pienen virheen perustein. Tietoinen ja törkeä huolimattomuus johtavat korotukseen, jonka määrä voi olla jopa 30 % virheen tai laiminlyönnin vuoksi lisätystä tulosta. Prosentti on harkinnanvarainen ja vaihtelee moitittavuuden asteesta ja korotuksen määrääjästä riippuen, vaikkakin alueellisia ja henkilökohtaisia eroja pyritään tasoittamaan Verohallinnon ohjeistuksella.

Pieniä korotuksia määrätään lukumääräisesti paljon erilaisten ilmoitusten myöhästymisen vuoksi. Jos nämä ns. tekniset korotukset jätetään huomiotta, tulee korotus useimmiten määrättäväksi verotarkastuksen seurauksena tai kun yritys on syystä tai toisesta täyttänyt veroilmoituksensa väärin.

LÄHDE http://jasentiedote.chamber.fi/index.php/jasentiedote_turku/Lakiasiat/Veronkorotus-milloin-kenelle-liian-suurena >haettu 27.11.2013.

Lehtonen Asko: Veronkorotuksista puuttuu yhtenäisyyttä. Tilisanomat 5/2013.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

tiistai 1. lokakuuta 2013

OSINKOVEROTUS SUOMESSA

Kaikista osinkotuloista maksetaan veroa. Pörssin ulkopuolisten yhtiöiden myös huojennetuista osingoista maksetaan veroa. Nettovarallisuusehdot täyttävistä osingoista 25 prosenttia on pääomatuloveron alaista ja 75 prosenttia verotonta aina 150 000 euroon asti. Siis veroprosentiksi tulee 7,5.

Tämän ylittävistä osingoista 85 prosenttia verotetaan pääomatuloina ja 15 prosenttia on verotonta.

Pörssiyhtiöiden yksityishenkilöille maksamista osingoista on 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata.

LÄHDE: Tax Alert - Verouudistukset 2014. http://www.deloitte.com/ >haettu 29.9.2013.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

tiistai 15. tammikuuta 2013

KILOMETRIKORVAUSTEN YLIKORVATTAVUUS

Suomessa noudatettu verotuksen kilometrikorvausjärjestelmä on johtanut niiden ylikorvattavuuteen. Järjestelmä johtaa ylikompensaatioon erityisesti suurilla, 15 000 kilometriä vuodessa ylittävillä kilometrimäärillä. Siltä osin kuin ajokilometrit ylittävät 15 000 kilometriä Verohallinto vahvisti verosta vapaaksi määräksi 55 prosenttia laskennallisten kokonaiskustannusten määrästä, jolloin kilometrikorvaus on vuoden 2012 45 sentin sijaan 25 senttiä kilometriltä. Se osa verovapaista km-korvauksista, joka jää käyttämättä ensimmäisten 15 000 km:n aikana, saadaan sisällyttää 15 000 km ylittävistä kilometreistä maksettavaan korvaukseen. Siis jos työnantaja on maksanut korvauksena vähemmän kuin verovapaasti olisi saanut maksaa, voidaan korvauksia maksaa yli menevältä osalta verovapaasti vielä kertyneen erotuksen verran. Tämä muutos tulee voimaan pysyvästi verovuoden 2014 alusta.


Työntekijöille maksettava veroton kilometrikorvaus oman auton käytöstä säilyy tänä vuonna 45 sentissä. Käyttöetuauton käytöstä kilometrikorvaus on 13 senttiä/km.

Verohallitus on vahvistanut kilometrikorvauksen, jossa on viiden prosentin leikkuri Valtion työmarkkinalaitoksen tälle vuodelle korottamaan 47 sentin enimmäismäärään.

LÄHDE

Salokoski, Jari (2012) Muutoksia tuloverotukseen. Tilisanomat 6, 34-37.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

PK-YHTIÖIHIN TEHTÄVÄT UUDET SIJOITUKSET

Hallitukselta on tullut esitysluonnos nyt myös sijoitustoiminnan verovähennykselle! Luonnollinen henkilö (ei entuudestaan osakas/lähipiiriin kuuluva) olisi oikeutettu tekemän 50 %:n vähennyksen pääomatuloverotuksessaan kohdeyhtiöihin sijoittamastaan uudesta osakepääomasta. Sijoituksen minimimäärä olisi 10.000 € ja maksimimäärä 150.000 € / yhtiö. Yhteensä eri yhtiöihin tehtävistä sijoituksista verovähennystä voisi saada 125.000 € vuodessa. Vähennys soveltuisi vuosina 2013-2015 PK-yhtiöihin tehtäviin uusiin sijoituksiin.

Lisäys 20.12.2012: Sijoitustoiminnan veronhuojennus (HE 177/2012 - edelleen vahvistamatta)


Lakiesityksen mukaan kohdeyhtiöstä riippumaton bisnesenkelinä toimiva yksityinen sijoittaja voi vähentää pääomatulostaan 50 % vuosina 2013–2015 lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön sijoittamastaan osakepääoman määrästä. Vähennys on vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa. Yksittäinen sijoittaja voi tehdä sijoituksia useampaan yhtiöön, jolloin vähennyksen enimmäismäärä on 150 000 euroa.
Sijoitus on tehtävä pieneen yritykseen, jossa on enintään 50 työntekijää ja jonka taseen loppusumma tai liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa. Kohdeyhtiö antaa Verohallinnolle tiedon vähennyksen edellytysten täyttymisestä ja vähennykseen oikeuttavien sijoitusten määrästä.





LÄHDE: http://www.linkedin.com/profile/view?id=111627836&trk=EML_nus_share-F1-2&ut=3d_QlSeWlW3lw1 >haettu 14.11.2012

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

lauantai 1. joulukuuta 2012

TYÖKORVAUS JA SEN SUHDE ENNAKONPERINTÄREKISTERIIN

Palkan maksajan ja työkorvauksen maksajan velvollisuudet eroavat toisistaan. Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava korvaus, joka ei ole palkkaa. Työkorvauksessa ei ole siis kysymys työsuhteesta. Palkka perustuu yleensä työsuhteeseen. Urheilijan saamasta korvauksesta on kuitenkin aina toimitettava ennakonpidätys, vaikka korvaus ei ole palkkaa. Suorituksen saajan verotuksessa, työkorvausta ei pidetä palkkatulona ja se verotetaan pääsääntöisesti EVL:n mukaan.

Palkasta on toimitettava ennakonpidätys ja yleensä maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Yrittäjän ja yrityksenkin laskuttama tulo voi joskus olla palkkaa.

Koska palkasta on aina toimitettava ennakonpidätys, ennakkoperintärekisterimerkintä ei poista ennakonpidätysvelvollisuutta silloin, kun korvaus työstä on palkkaa. Työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys vain, jos suorituksen saajaa ei suorituksen maksuhetkellä ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Työkorvauksesta ei makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua.



LÄHDE: Myrsky Matti, Ennakonperintärekisteri ja siitä poistaminen, Tilintarkastus 5/2012
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

keskiviikko 1. elokuuta 2012

KORKO KESKINÄISESSÄ KIINTEISTÖYHTIÖSSÄ

”Jos verovelvollisen ja häneen etuyhteydessä olevan osapuolen välisessä liiketoimessa on sovittu ehdoista tai määrätty ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu, ja verovelvollisen elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan verotettava tulo on tämän johdosta jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut, lisätään tuloon määrä, joka olisi kertynyt ehtojen vastatessa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu.”


(Emo-)Yhtiö omisti keskinäisen kiinteistöyhtiön osakekannan, jolle se oli antanut lainan, jonka koron perimisestä se aikoi luopua. Veronalaista tuloa ei tuloverolain 53 §:n mukaan ole kiinteistöyhteisölle sen osakkeenomistajien saama etu huoneistosta, joihin heillä on yhtiöjärjestyksen mukaan hallintaoikeus. Siis keskinäisen kiinteistöyhtiön on verovaikutuksetta oikeus periä osakkaaltaan vastiketta, joka alittaa käyvän vuokran. Tämä periaate ei kuitenkaan koske muita keskinäisen kiinteistöyhtiön ja sen osakkaan välisiä liiketoimia. Korottomaan lainaan tuleekin siis emoyhtiön verotuksessa soveltaa ensimmäisessä kappaleessa esitettyä säännöstä, jonka mukaan sen tuloon lisätään määrä, joka olisi kertynyt velkaehtojen vastatessa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu.



LÄHTEET: HTM-GRM info 2/2012, 25


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

maanantai 16. tammikuuta 2012

YHTEISÖJEN VEROMUUTOKSET 2012

Eduskunta hyväksyi joulun alla vuoden 2012 talousarvioesityksen ja sen myötä myös tämän vuoden alusta voimaan tulevat veromuutokset. Nyt kannattaa käydä läpi yrityksen osingonjakomahdollisuudet ja arvioida mahdollisten lisäosinkojen kannattavuus.

Nykyinen osinkoverotus on kiristynyt siis 1.1.2012 alkaen. Pääomatulovero on noussut 30 %:iin ja 50.000 euron ylittäviltä tuloilta 32 %:iin. Lisäksi osinkojen verovapaa maksimiosuus laskee 60.000 euroon. Yhtiöiden verokanta on alentunut 24,5 %:iin.

Hallitusohjelmaan on otettu kaksi mielenkiintoista yhteisöjen verotusta koskevaa seikkaa:
1. hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessaan.
2. hallituksen tavoitteena on pankkiveron EU-tasoinen ratkaisu, mutta jos siihen ei päästä, vero toteutetaan kansallisesti. Pankkiveron toteuttamismuotoa ei esitetä eikä myöskään sitä, ketkä olisivat veron välittömiä tai lopullisia maksajia. Näin ollen pankkiverolta näyttäisi vielä puuttuvan punainen lanka!

EU-komissio esittää, että unionin maissa pankkien ja muiden rahoituslaitosten välisistä osake- ja joukkovelkakirjakaupoista perittäisiin 0,1 prosentin vero. Johdannaiskaupoissa vero olisi 0,01 prosenttia. Vero tulisi voimaan vuoden 2014 alussa.



LÄHDE Kirsi Adamsson: www.linkedin.com
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

perjantai 15. heinäkuuta 2011

ELINKEINOVEROVALITUKSET KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen 83 prosentissa elinkeinoverotusta koskevissa valitusasioissa. Seitsemän prosenttia tehdyistä valituslupahakemuksista johti hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen. Näin ollen valtaosassa elinkeinoverotusta koskevia asioita hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa olleet hallinto-oikeuksien päätökset olivat pääosin verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen kokonaan hylkääviä. Päätöksiä, joissa verotuksen oikaisulautakuntien päätöksiä ei muutettu, oli yhteensä 67 prosenttia asioista. Hallinto-oikeudet olivat muuttaneet oikaisulautakuntien tekemiä päätöksiä 23 prosentissa.

LÄHDE: Myrsky Matti: Oikeusturva ja todellisuus, Tilintarkastus 2/2011
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

YHT-OBJEKTIT VEROTUKSESSA

1. Yhteisöllä tarkoitetaan tuloverolaissa:
• aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä tai laitosta;
• edellä tarkoitettuihin yhteisöihin verrattavaa muuta oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta.

2. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolaissa
• kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden lukuun (elinkeinoyhtymä);
• sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta (verotusyhtymä.

3. Yhteisetuutena verotuksessa tarkoitetaan
• yhteismetsää, tiekuntaa, osakaskuntaa sekä muuta niihin verrattavaa yhteenliittymää.

LÄHDE: Lahti Ilkka, Ajankohtaista yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta, Luentomateriaali 30.9.–18.10.2010

Satopää Rauno, Pääomatuloveroprosentin korotuksen vaikutukset Raunon blogi 16.3.2010 http://raunonblogi.blogspot.com/ >, haettu 14.10.2010
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

perjantai 16. heinäkuuta 2010

OSAKEYHTIÖN PÄÄOMANPALAUTUKSEN VEROTUS

Osakeyhtiö voi palautta sidottua omaa pääomaa osakkailleen lunastamallaan näiltä omia osakkeitaan. Osakkeiden lunastusta verotetaan pääsääntöisesti luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan.

Sidottua omaa pääomaa voidaan palauttaa osakkaalle myös - ilman että osakas luopuu osakkeistaan - esimerkiksi alentamalla ylikurssirahastoa. Palautettava määrä on osakkaalle osakkeiden luovutushintaan rinnastettavaa tuloa, jollei sitä pidetä peiteltynä osinkona (Satopää 2003).

Pääoman palautuksesta syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa palautuksesta vähennetään osakkeen hankintameno. Kun osake myöhemmin luovutetaan, sitä osaa osakkeen hankintamenosta, joka on vähennetty ylikurssirahaston tai muun sijoitetun oman pääoman palautuksesta, ei voida vähentää. Kunkin osakkeen hankintamenoa pienennetään sille maksetun pääomanpalautuksen määrällä.

Nykyisen osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä voi olla sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, joka on voitu muodostaa voittovaroista tai osakkaiden yhtiöön tekemistä pääomasijoituksista.

Mikäli sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto on muodostettu ainoastaan pääomansijoituksista ja yhtiö jakaa varoja rahastosta osakkailleen, kysymyksessä on pääomanpalautus, josta verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan. Jos sijoitetun oman pääoman rahasto on muodostettu pelkästään voittovaroista, varojen jako osakkaille katsotaan osingonjaoksi. Jos rahastossa on sekä pääomansijoituksia että voittovaroja, varojen jako osakkaille katsotaan pääomanpalautukseksi ja osingonjaoksi siinä suhteessa kuin rahastossa on pääomansijoituksia ja voittovaroja jaon hetkellä (HTM-GRM info 2010).

LÄHTEET: HTM-GRM info 2/2010
Satopää, Rauno: Finnish good auditing practice of small business audits:expectations, regulatory, practice. Turku School of Economics, Pori, 2003.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

lauantai 1. toukokuuta 2010

KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO RAKENNUSALALLE

Hallitus hyväksyi niin sanottua käännettyä arvonlisäveroa rakennusalalle koskevan esityksen 8.4.2010 eduskunnalle annettavaksi.

Käännetty arvonlisävero on tulossa käyttöön rakennusalalla. Se tarkoittaa, että veron maksaisi ostaja eikä myyjä.

Verolla pyritään kitkemään harmaata taloutta ja tehostamaan veropetosten torjuntaa. Veron tuoton arvioidaan lisääntyvän noin 80–120 miljoonalla eurolla.


LÄHDE: http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Kotimaa/ >, haettu 25.4.2010
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

tiistai 16. maaliskuuta 2010

PÄÄOMATULOVEROPROSENTIN KOROTUKSEN VAIKUTUKSET

Viime aikoina maamme hallitus on kallistunut suunnittelemaan pääomatuloveroprosentin korottamista."Pääomaveroprosentin nostaminen 28 prosentista 30 prosenttiin on ollut esillä", sanoo verotyöryhmän varapuheenjohtaja, professori Heikki Niskakangas. Pääomatuloveron korotusta ei ole nähtävä yritystoiminnan elvyttämisenä. Korotus koskee täydellä painollaan yritystulon ja maataloustulon pääomatulo-osuutta. Se koskee myös puun myyntituloa, joka verotetaan metsätalouden pääomatulona. Tietenkin osingot, luovutusvoitot ja asunnon vuokratuotot ovat samassa asemassa.

Myös pankkitalletuksia koskeva korkotulon lähdevero nousee automaattisesti saman verran kuin pääomatulon vero. Pääomatulon veronkorotus kurjistaisi lähes kaikkia kansalaisia.

LÄHDE Esko Kiviranta: Miten Suomi selviytyy, Turun Sanomat 27.2.2010
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

perjantai 16. lokakuuta 2009

VEROTILIN PIIRTEET

Verotilijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2010 alusta. Siihen siirtyvät mm. arvonlisävero ja työnantajasuoritukset sekä ennakonpidätykset työ- ja käyttökorvauksista. Ennakkoverot, ennakon täydennysmaksut, jäännösverot sekä kiinteistövero siirtyvät järjestelmään myöhemmin.

Verotilijärjestelmään kuuluvat verot on maksettava verotilijärjestelmän yleisenä eräpäivänä, joka on kuukauden 12. päivä tai sitä seuraavana ensimmäisenä pankkipäivänä. Maksun viitetietona on ilmoitettava verovelvolliskohtainen viitenumero.

Pienyritykset saavat helpotuksia veronmaksumenettelyihin. Verohallinnon mukaan pienyritykset voivat valita ensi vuoden alusta lähtien harvemman ilmoitus- ja maksuaikataulun, jos niillä ei ole laiminlyöntejä verojen ilmoittamisessa tai maksamisessa.

Verotilijärjestelmässä verovelvollinen antaa kausiveroilmoituksen. Jos ilmoituksen antaa paperilomakkeella, sen on oltava Verohallinnossa kuukauden seitsemäntenä päivänä. Jos kausiveroilmoitus saapuu Verohallintoon myöhässä, verovelvolliselle määrätään myöhästymismaksu, joka ei ole verovähennyskelpoinen.

Verokaudelta vähentämättä jäänyt negatiivinen arvonlisävero luetaan verovelvollisen hyväksi verokausikohtaisesti. Verovelvolliselle toimitetaan kuukausittain verotiliote sen jälkeen, kun veroviranomainen on täsmäyttänyt verotilin.

Myöhässä maksettaville veroille ja muille verotilille merkityille velvoitteille peritään viivästyskorkoa, joka on verotuksessa vähennyskelvoton.

LÄHDE
Salin Marjo (2009) Verotili käyttöön ensi vuonna, Taloustaito Yritys 2009: 4, 6–9
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

lauantai 1. elokuuta 2009

TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN POISTO

Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista on vahvistettu. Lain mukaan uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärät korotetaan kaksinkertaisiksi säännönmukaisten poistojen enimmäismääriin verrattuna. Laki tulee voimaan tänä vuonna sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt ehdotetun huojennuksen (vrt. Satopää 1998). Lain voimaantuloajankohdasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Lakia sovelletaan verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Esitys liittyi valtion vuoden 2009 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja käsiteltiin sen yhteydessä.

”Väliaikaisen elvytystoimen varmistuminen siirtyy todennäköisesti alkusyksyyn. Menettely on viety EU:n komissioon, eikä se valtiovarainministeriön mukaan ehdi antaa vastaustaan ennen elokuussa alkavaa kesälomakautta.

Suomi vei edun EU:n valtiontukimenettelyyn, vaikkei se pidä riskiä suurena. Jos huomautettavaa löytyy, ongelmana on edun kohdistuminen vain osaan yrityksistä. Palvelualan yrityksille sitä ei annettu.” (Korotetut poistot myöhästyvät 2009)

LÄHDE:

Korotetut poistot myöhästyvät (2009), Kauppalehti 20.7.2009, 10

Satopää Rauno (1998) Euroopan unioni muovaa tilintarkastusta, Tilintarkastus - Revision 1998: 6, 475–477
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

maanantai 16. helmikuuta 2009

OSINKOVERO KUIN PUNAINEN VAATE

Työryhmä esittää verotuksen muuttamista niin, että ansiotuloa ei voisi keinotekoisesti muuttaa kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi. Nykyisin esimerkiksi lääkäriyhtiöiden osakaslääkärit ovat voineet nostaa osan palkasta osinkoina.
Työryhmän esityksen mukaan tätä vaihdosta ei voisi tehdä, jos osingon perusteena on osakkaan työpanos. Lainmuutos tulisi voimaan niin, että sitä sovellettaisiin ensi vuoden alusta nostettavissa oleviin osinkoihin.

Ansiotulovero on selvästi tiukempaa kuin osingoista maksettava pääomavero.
Asia nousi keskusteluun vuosi sitten korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen jälkeen.
Keskusverolautakunta oli pitänyt lääkäreiden järjestelmää laillisena, ja veroasiamies valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kyseinen oikeusaste on hylännyt valituksen äänestyksen jälkeen.

Lähde: Helsingin Sanomat 3.2.2009
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: ,

tiistai 16. joulukuuta 2008

NOKIPOIKA EI

KHO 6.8.2008/1803

A oli hakenut ennakkoratkaisua siitä, onko hänellä oikeus kotitalousvähennykseen vuotuisesta nuohousmaksusta, lämmityskattilan öljypolttimon huollosta, lämmityskattilan puhdistuksesta, lämmityskattilan hyötysuhdemittauksesta ja ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksesta, mittauksesta, säätämisestä sekä huollosta.

Tulisijojen ja hormien nuohoustyön teettäminen on kiinteistön omistajan tai haltijan lakisääteinen velvollisuus. Työ on teetettävä säädetyin määräajoin ja sen sisällöstä on säädetty asetuksessa. Viranomainen päättää siitä, miten nuohous alueella järjestetään. Tähän nähden ja ottaen huomioon kotitalousvähennyksen tarkoituksen korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei palkkion maksamista lakisääteiseen nuohoukseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta voitu pitää tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetusta työstä maksettuna määränä, jonka perusteella olisi oikeus kotitalousvähennykseen.

Hakemuksessa mainitut lämmityskattilan öljypolttimon huolto, lämmityskattilan puhdistus, lämmityskattilan hyötysuhdemittaus ja ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, mittaus, säätäminen sekä huolto ovat tehtäviä, joita nuohoojat myös hoitavat. Hakemuksen mukaan näiden töiden teettämiseen ei kuitenkaan ole kotitalouksien osalta lakisääteistä velvollisuutta samalla tavoin kuin nuohouksen osalta, vaikkakin toimenpiteet suositellaan suoritettavaksi tietyin määräajoin. Tehtäviä voi suorittaa muukin henkilö kuin nuohooja. Kotitalouden omaan harkintaan siten jää, teettääkö se ja kenellä näitä töitä. Tuloverolain 127 a §:n säännöksen soveltamispiiriin kuuluu tavanomainen kunnossapitotyö. Tähän nähden säännöstä ei voida tulkita siten, että kiinteistöön kohdistuvat tyypillisesti määräajoin suoritettavat huoltotoimenpiteet olisi tarkoitettu jättää vähennyksen ulkopuolelle. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi, että nämä työt oikeuttivat kotitalousvähennykseen.

Ennakkoratkaisu vuosille 2007 ja 2008; Laki:Tuloverolaki 127 a §

Lähde
http://www.kho.fi/paatokset/44044.htm
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)